Juha Pitkän EGO-esitelmä 11.5.
Tuoretta klubipresidenttiämme Juha Pitkää ei huimaa tarttua haasteisiin. Tämäkin kävi selväksi kuunnellessa Juhan tarinointia tähänastisen elämänsä käänteistä.
60-luvun puolivälissä syntyneen Pitkän sukujuuret ovat rajan takaisessa Karjalassa. Mies syntyi Puotilassa mutta kävi jo koulunsa Keravalla, kotikaupungissaan.
Rippikouluiässä Juha löysi tiensä seurakuntaan ja heti alusta alkaen nuorisotyöhön. Monista sattumuksista matkan varrella Juha kertoi värikkäästi ja hauskasti. Monet kerrat hän joutui kylmiltään vaativiin tilanteisiin - jopa kirkkoherran tuuraajaksi, vailla pappiskoulutusta.
Tänään hän on Tuusulan seurakunnan nuorisotyön aluevastaava, Keravan kaupunginvaltuutettu ja salibandyvalmentaja - kaimansa Juha Jäntin tavoin.
Onnea ja menestystä alkaneelle presidenttikaudelle Juha!
Yrittäjyyttä opiskelijoille uudella tavalla KEUDAssa
Sosiaali- ja LVI-alan yrittäjyysleiri ampaisi liikkeelle Keudan Hyrylän toimipisteessä toukokuun 12 päivä 2022. Tunnelma, samoin kuin odotukset olivat korkealla. Päivän mittaisen koulutuksen jälkeen alkoi liikeideoiden työstäminen. Se kesti koko yön.
Yrittäjyysleirin osanottajia alkumetreillä
Aamulla 75 väsynyttä opiskelijaa kohtasi perjantain ja 13. päivän. Se ei kuitenkaan ollut enne, vaan työnsä tuloksena ideaansa esitteli arviointilautakunnalle 19 tiimiä. Ideat liikkuivat robotiikasta alustatalouteen, täyden palvelun konsepteihin, hoivakoteihin ja oman identiteetin kehittämiseen.
Arviointiraati kertoo tuloksista, henkilöt vasemmalta yritystoiminnan koordinaattori Tiina Myrsky, opettajat Ari Alakastari ja Pirjo Kohvakka, yrittäjä Minna Luoto ja Rotareiden edustaja Paula Kyrö
Voittajakaksikoksi valikoitui Emma Penttisen ja Alexandra Tirkkosen Toivepaja, jonka konseptissa valmistetaan kierrätysmateriaalista asiakkaiden kanssa oman identiteetin kipupisteisiin liittyviä koruja. Idea ja idean kehittämisprosessi, jossa yön aikana tuotettiin myös logo, video ja mallituotteet, voitti Tuusulan Rotareidenkin kunniapalkinnon, joka jaettiin Gustavelundissa 25.5.
Idean katsottiin parhaiten noudattavan rotareiden arvoja ja kuluvan kauden teemaa, kestävää kehitystä. Voittajat kuvailivat kivaksi tavaksi oppia yrittäjyyttä.
Voittajakaksikko Emma Penttinen ja Alexandra Tirkkonen rotareiden kunniakirja käsissään
Leiri ei suinkaan ole ainoa Keudan yrittäjyyden opetuksen malli. Yritystoiminnan koordinaattorin Tiina Myrskyn mukaan Keudassa yrittäjyys saa monet muodot ja sitä opetetaan monella tavalla. Esimerkiksi Osuuskunta Yrittämön palvelutuotanto on suorastaan lähtenyt lentoon. Se myy eri alojen opiskelijoiden palveluja. Tuotot jaetaan osuuskunnan ja opiskelijoiden kesken. Töitä valvovat opettajat ja ne sisällytetään opintosuorituksina tutkintoon.
Molemmat, leiri ja osuuskunta, edustavat uudenlaisia yrittäjämäisen oppimisen malleja, jotka kannustavat opiskelijoita oma-aloitteisuuteen, uskallukseen ja luovuuteen. Myrskyn mukaan Keuda kehittää aktiivisesti jatkossakin uusia oppimisen tapoja ja keinoja, jotka sisältävät myös onnistumisen riskiä opettajille. Kun esimerkiksi leiri käynnistyy kaikki opettajat jännittävät sen onnistumista ja iloitsevat yhdessä opiskelijoiden kanssa hyvästä lopputuloksesta. "Vaikka joka kerta jännitämme leiriä, olemme oppineet luotsaamaan sen onnistuneesti läpi. Nykyisin melkein nautimme alkujännityksestä", toteaa Myrsky.
Historian siipien havinaa Paijalan hautausmaalla
Illaksi ennustettu sade väistyi sopivasti auringon tieltä klubilaisten kokoontuessa tämän toimintakauden viimeiseen tapahtumaan Paijalan hautausmaan portille 8.6.2022.
Tilaisuuden järjestäjä Tuusulan seurakunnan kirkkoherra, rotarysisar Ulla Rosenqvist meitä siellä jo odottelikin.
Ulla esitteli meille tutustumiskäynnin oppaan Leena Jäntin sekä Tuusulan hautaustoimen ylipuutarhurin Virpi Väreen. Heidän johdollaan aloitimme vierailun hautausmaan Vanhasta Kappelista.
Paijalan hautausmaa täytti äskettäin 125 vuotta. Vastikään edesmenneen Heikki Simolan laatiman juhlaluennon sähköinen versio oli jaettu jäsenille ennen tätä vierailua.
Tutustumiskäynti toimi luontevana jatkona Simolan teoksessa esitellylle historialle, elävöittäen sitä tarinoin edesmenneitten tuusulalaisten vaiheista...
...kuten filosofi Jaakko Hintikan ja tämän puolison Merrillin elämänvaiheista...
...ja Aleksis Kiven veljen ja loppuvaiheen holhoojan Albert Stenvallin ja tämän puolison traagisesta kuolemasta joulukuisena aamuyönä 1913...
...tai valaisinsuunnittelijana erityisesti tunnettu Paavo Tynellin ja puolisonsa Helenan elämästä. Heistä oli Harry ja Marja Frelanderilla omakohtaisiakin muistoja kerrottavanaan.
Kesäinen tupailta ja vahdinvaihto Mallusjoella
Pääsimme 1.6. 2022 presidenttimme Paula Kyrön vieraaksi Kyrön suvun kantatilalle Heikkilänmäelle. Aurinko lämmitti mukavasti ja ruoka maistui - kuten myös kesän ensimmäinen raparperipiirakka kahvin kera.
Maalla kun oltiin, niin illan puhujavieraan, Viljavuuspalvelun ex-toimitus-johtajan ja itsekin osa-aikaisen viljelijän Juhani Kivistön aiheena oli luomuviljely Suomen pelloilla. Hänen mukaansa harhaan-johtava mielikuvamarkkinointi ja vääristynyt tukipolitiikka tuottavat pahimmillaan tehotonta ruoantuotantoa, luontoa kuitenkaan oleellisesti säästämättä.
Tuusulan Rotaryklubin 50-vuotisjuhlakauden lähestyessä loppuaan osoittautui tämä kesäinen ilta Mallusjoella mitä parhaimmaksi hetkeksi ketjujen vaihdolle.
Kuvassa tuleva presidentti Juha Pitkä ja tehtävän pian jättävä Paula Kyrö hetki ennen vitjojen luovutusta Juhan kannettavaksi.
Kiitos erittäin viihtyisästä ja lämminhenkisestä tilaisuudesta illan isäntäväki Paula ja Klaus!
Tuusula Rotary Club visit to Lüneburg - Travelogue
Auf wiedersehen Lüneburg, hello Tuusula!
Welcome to dive in to the matkakertomus, travelogue in words and images from the visit to Lüneburg, Germany May 2.-4. 2022 as we got to-gether with our extremely hospitable hosts - fellow Rotarians from the Rotary Club of Lüneburg. Read the travelogue here!
Vastuullinen yrittäjyys ilmastonmuutoksen oloissa
Sota Euroopassa ja koronapandemia ovat saattaneet käntää katseen pois siitä, miten meidän kaikkien yhteinen koti Maapallo jaksaa - ja miten sen tilaa voi korjata vastuullisen yrittämisen keinoin. Vastauksena ja klubimme Saksanmatkan tuomisina pääset tutustumaan prof Steffen Fernyn Lüneburgin Leuphana-yliopistolla meille pitämään esitykseen täällä. Täydentävä artikkeli maailman ympäristön tilasta Nature-lehdestä täällä.
Uniapnea - syitä, seurauksia ja korjauskeinoja
Lääketieteen tohtori Miikka Peltomaa vieraili klubi-illassamme 27.4. Risto Rämön kutsumana. Peltomaa on unen ja sen häiriöiden, erityisesti uniapnean tutkimuksen ja hoidon uranuurtaja Suomessa. Hän on mm työryhmänsä kanssa kehittänyt uniapnean tunnistamiseen käytettävän unipolygrafia-mittauslaitteiston ja -menetelmän.
Uniapnea - sarja pitkäkestoisia toistuvia hengityskatkoksia unen aikana - on yleinen ja vakavassa muodossaan henkeä uhkaava sairaus jota Suomessa sairastaa n miljoona kansalaista, suuri osa tietämättään.
Peltomaa havainnollisti esitystään maallikolle ymmärrettävällä tavalla erinomaisella kuvaesityksellä joka kannattaa käydä katsomassa täältä. Esityksen näkymät vaihtuvat kuvien nuolinäppäimiä painamalla.
Miikka Peltomaa
Yli kymmenen sekunnin hengityskatkos nukkuessa romahduttaa veren happipitoisuuden ja kiihdyttää pulssia.
Nuorten kanssa kokkaamassa
Lasagnea, salaattia, leipää ja jälkiruuaksi upeat jätskiannokset. Kokkailimme seurakunnan nuorten kanssa pe 22.4.2022 Hyrylässä ja saimme samalla viettää yhteistä aikaa.
Porukka jakautui valmistelemaan pääruokia (lihaisaa ja suppilovahveroista), salaattia ja jälkiruokaa sekä kattamaan kauniisti. Pääkokkina hyöri rotareiden Ilkka Ertimo, jolta löytyi vastaus kaikkiin pulmallisiin kysymyksiin.
Ruokia odotellessa pääsimme mukaan nuortenillan kuulumiskierrokselle. ”Jos olisit kakku, mikä kakku olisit juuri tänään, ja miksi?”, innosti jakamaan ajatuksia. Oioioi. Mansikkakakku, taatelikakku, voileipäkakku, mummon paistama sitruunakakku jne. 30 hengen kierros päätyi toteamukseen: ”en ole kakku, olen ihminen”.
Heading 2
Keskusteluaiheina olivat mm. koulu ja opinnot, harrastukset, mahdollisuus vaihto-oppilasvuoteen rotareiden kautta ja ruoka. Ruoka oli nimittäin hyvää ja sitä oli riittävästi. Edellisen kerran mutakakkua myös haikeudella muisteltiin.
Rotareiden ja nuorten kokkausillat jatkuvat taas syyskaudella.
Häriskylä – ekologinen ja yhteisöllinen pientalokylä
Professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopistosta ja Häriskylän perikunnan edustaja Olli Keinänen vierailivat rotaryklubilla Gustavelundissa ke 20.4.2022. He kertoivat Häriskylä-hankkeesta.
.jpg)
Hyrylän Vaunukankaaseen rajautuvalle tontille on suunniteltu ryhmärakennuttamishanke, jossa säästetään alueella oleva vanha rakennus ja kaunis metsäympäristö. Rakentaminen toteutetaan väljästi luontoa ja maaston muotoa kunnioittaen. Alueelle tulee 14 erillistaloa ja saunarakennus. Vanha rakennus remontoidaan osin yhteiskäyttöön, osin asunnoksi. Tulevat asukkaat osallistuvat suunnitteluun, joten yksilöllisiä toiveita voidaan toteuttaa.
Kaksi erikokoista talomallia mahdollistaa useita erilaisia asuntopohjia, joita voidaan muokata tarpeiden mukaan. Ekologisuus, terveellisyys ja pitkäikäisyys ovat Häriskylän lähtökohtia. Talojen rakenteet ovat hengittäviä, myrkyttömiä ja pitkäikäisiä. Häriskylä on energian suhteen lähes omavarainen. Aurinkopaneelit, maalämpö ja energian kausivarastointi kuuluvat kokonaisuuteen.
Häriskylän taloista on puolet varattu, joten vielä seitsemän kiinnostunutta mahtuu mukaan. – Jos on kiinnostunut ekologisesta ja terveellisestä asumisesta luonnon läheisyydessä, ja haluaa osallistua hankkeen suunnitteluun ja yhdessä toimimiseen, tämä on hyvä vaihtoehto.
Piirikuvernöörin vierailu 13. 4. 2022
Rotarypiirimme 1420 kuvernööri Raine Nikander toivoi tapaavansa klubilaiset kasvotusten ja siksi hänen alunperin helmikuulle suunniteltu vierailunsa siirrettiin tähän koronarajoitusten jälkeiseen aikaan. Hyvä näin!
Tapaamisen aluksi Raine kuulosteli klubin hallituksen tunnelmia. Isompia pilviä ei klubin toimintahorisontissa tunnistettu, kuten presidenttien Paula Kyrö ja Juha Pitkä ilmeistäkin on nähtävissä.
Paula kertoi klubin tämän kauden yrittäjyysteemasta ja aktiivisesta panoksestamme alueemme kouluissa käynnissä olevassa Nuori Yrittäjyys-hankkeessa sekä avustamme Ukrainalle Pelastakaa Lapset-järjestön kautta.
Klubikokouksessa jäsenistön kanssa käsiteltiin myös - osaltamme mainiosti onnistunutta - uusien jäsenten hankintaa.
Jäsenmatrikkeli julkaistaan tänä vuonna osin sähköisesti, osin painettuna. Käytännön toimista saadaan lisätietoa lähiviikkoina.
Raine valotti myös Rotarytoimiston henkilövaihdosten taustaa ja tilannetta. Aika näyttää vaikuttavatko vaihdokset jotenkin toimiston palveluun klubeille.
Matias Korkiavuori 90 vuotias
Klaus Winqvist kävi onnittelemassa 90 vuotta täyttänyttä Matias Korkiavuorta muutama päivä sitten. Matias oli klubimme jäsen vuodesta 1978 aivan viime aikoihin saakka - melkoinen Rotary-veteraani siis.
Matias on syntyjään Etelä-Pohjanmaan Ylistarosta, mutta elänyt Tuusulassa suurimman osan elämästään. "Helahoito" vyöllä kielii yhä että "komiaa tuloo oltua kun tietää miston kotoosin".
Yritysten mahdollisuudet osallistua vesien suojeluun
Vantaan ympäristötarkastaja Päivi Jäntti-Hasa otti vilkasta keskustelua herättäneessä esityksessään 30.3. kantaa vesiensuojelun lisäksi luonnon ja sen monimuotoisuuden vaalimiseen laajemminkin.
Päivin havainnollinen esitys on luettavissa tämän linkin takaa. Esityksen viimeisiltä sivuilta löytyy kattava linkkilista aiheesta.
Jussi Jäntti esittelemässä illan puhujaa, sisartaan Päiviä.
Eräissä kaupungeissa kuten Porissa on nähty viime aikoina runsaiden sateiden tai lumen nopean sulamisen aiheuttamia äkkitulvia.
Tulvien välttämisessä on keskeistä hulevesien pidättäminen imeyttämällä vesiä istutuksiin, maaperään, viherkattoihin, keinolampiin jne. (Lat huom: Entä jos rankkasade tai sulaminen tapahtuu talviaikaan maan ollessa roudassa?)
Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymä tehnyt hyvää työtä. Tuusulanjärvi on takavuosiin verrattuna nyt hyvässä kunnossa.
Me jokainen voimme hoitaa lähiluontoamme osallistumalla vaikkapa talkoisiin vieraslajien kitkemiseksi ympäristöämme köyhdyttämästä.
Rotarypiiri 1420 ja omakin klubimme sitä kautta osallistuu Suomen Ympäristökeskuksen Itämeriyhteistyöhön mm syksyisen Silakkasoudun muodossa.
Klubissamme tulee pian mietittäväksi mahdollinen osallistuminen hankkeen muihinkin toimintamuotoihin mm oman Tuusulanjärvemme parhaaksi.
RI Presidentti Shekhar Mehtan vierailu
Rotary Internationalin Presidentti Shekhar Mehta ja hänen puolisonsa Rashin vierailivat Euroopan kiertueellaan myös Suomessa.
Heidän kunniakseen järjestetyille DG Raine
Nikanderin isännöimille illallisille Kalastajatorpalla 21.3.2022 osallistuivat mm. piirin 1420 presidentit. Klubiamme edusti presidenttimme Paula Kyrö.
Tilaisuudessa jaettiin Paul Harris Fellow-huomionosoitukset kahdelle ansioituneelle rotarille. Kuvassa Mehtan onnitteluja vastaanottamassa meidänkin klubillemme tuttu Kauko Hämäläinen.
Virstanpylväitä Agricolasta nykypäivään - katsaus suomen kielen historiaan 16.3. 2022
Illan puhuja FT Maija Länsimäki on tehnyt työuransa suomen kielen sanastontutkimuksen ja kielenhuollon parissa Kielitoimistossa sekä mm ylioppilastutkintolautakunnan sensorina - ylioppilasaineita tarkastamassa siis.
Veli Klaus esittelemässä illan puhujaa, kouluaikojen luokkatoveriaan.
Suomen kieltä on puhuttu ajanlaskumme alun tienoilta alkaen, yhdistelmänä murteita ja lähisukuisia kieliä kuten viroa ja liiviä.
Sekä suomi että ruotsi olivat aluksi kansan puhekieliä. Uskonpuhdistus ja kirjapainotaito antoivat sysäyksen suomenkielisten tekstien ilmestymiseen ensin kirkolliseen käyttöön, ennen muuta Wittenbergissä papiksi opiskelleen Mikael Agricolan - suomen kirjakielen isän- työn kautta.
Kirjoitettu suomen kieli kehittyi keskiajalla siis erityisesti kirkollisena kielenä. Vuonna 1642 julkaistu Piplia on ensimmäinen suomeksi julkaistu kokonainen teos.
Agricolan kieli perustui länsimurteisiin ja vasta Kalevalan myötä saivat itämurteet sijansa kirjoitetussa suomen kielessä.
Suomen kielen kehityksen tuoreempia merkkipaaluja ovat mm ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja aiheena Nuijasota sekä E N Setälän suomen kielen kielioppi. Tuorein, jatkuvasti päivittyvä versio kieliopista löytyy myös verkosta.
Entä suomen kielen tulevaisuus? Englanti yleistyy kanainvälistymisen myötä vauhdilla työelämässä, mediassa - kaikkialla. Suomen käyttöalan kaventuminen jatkuu. Toiseenkin suuntaan kehitystä tapahtuu. Murresanakirjakin löytyy jo verkosta.
Maisema-arkkitehti Maria Jaakkola klubi-illassa 9.3.
Vieraamme, Helsingin Kaupungin maisema-arkkitehti ja kuvataiteilija Maria Jaakkola tiivisti viestinsä maiseman huomiomisesta elinympäristöä suunniteltaessa mm näin: "Henkilökohtaiset kokemuksemme määrittävät arvojamme ja arvot taas päätöksiämme. Siksi kokemuksellisuuden huomioon ottaminen ja ymmärtäminen on tärkeää maiseman analysoinnissa ja kaupunkien suunnittelussa."
Olisikohan Rykmentinpuiston, Hyrylän tulevan keskustan tai Puistokylän suunnitelmasta tullut vähemmän ristivetoa herättävä Jaakkolan väitöskirjatyön johtopäätöksiä ja tuloksia hyödyntämällä?
Jaakkolan esittämä aineisto linkin takana.
Vierailulla Järvenpään Kukkatalossa
Vierailimme illansuussa 3. maaliskuuta 2022 Järvenpään Kukkatalossa, jossa yrittäjä Saija Sitolahti kertoi iloisesti ja innostuneesti yrityksen toiminnasta.
Kukkatalo on perustettu vuonna 1991 ja sitä luotsaa Saijan ohella hänen veljensä Joonas Nieminen. He ovat kolmannen polven puutarha-alan yrittäjiä. Järvenpään Kukkatalo on avoinna joka päivä aamusta iltaan.
Yritykseen kuuluu kukkakauppa, puutarhamyymälä, kukkakoulu, Kukka-akatemia ja hautauspalvelu. Kukkakauppa on kaunis ja elämyksellinen paikka, joka on täynnä leikkokukkia, kukkakimppuja, kuivakukkia sekä erilaisia kasveja ja tarvikkeita.
Kukkakoulussa opastetaan kukkakimppujen ja kranssien tekemisessä floristien opastuksella. Kurssin voi varata ystävien tai perheen kesken tai vaikkapa työpaikan työhyvinvointipäiväksi. Kukka-akatemiassa voi opiskella kasvien ja kukkien muoto-oppia, värien yhdistelemistä ja erilaisia tekniikoita vuoden mittaisessa koulutuksessa.
Kaikessa tekemisessä näkyy rakkaus kukkiin ja kauneuteen.
”Pelkkä eläminen ei riitä; tarvitaan auringonpaistetta, vapautta ja pieni kukka.”
- H.C.Andersen
Rotareiden Nuori Yrittäjyys-yhteistyö etenee
Hyrylän Yläasteen Yrittäjyysluokan oppilaiden liikeideat kehittyvät. Osa oppilaista on myös jo ilmoittautunut Nuori Yrittäjyys ohjelman kilpailuun.
Kuvassa klubipresidentti Paula Kyrö ja luokka sparrauspalaverin tauolla tiistaina 15.2. 2022.
26.1. Heikki Salmelan EGO; kesävaihtoon lähtijät valittu
Heikki Salmela syntyi ja kasvoi Tuusulan Kirkonkylässä seitsenlapsisessa perheessä - niukoista oloista huolimatta hyvässä, koulutusta tukevassa kodissa. Lukion pitkäksi vieraaksi kieleksi valikoitui saksa jolle löytyi pian käyttöä. Lukion, armeijan sekä insinööriopintojen jälkeen työpaikaksi valikoitui vientimarkkinointi lähinnä Saksan suuntaan kerroslevyvalmistukseen erikoistuneessa yrityksessä. Vuosien mittaan yritys vaihtoi nimensä Eurocon Oy:ksi ja siirtyi Heikin omistukseen vuonna 1985. Euroconin monista vaiheista Suomessa ja Saksassa tarkemmin täällä.
Heikin tarina ja kokemukset herättivät vilkasta keskustelua ja kysymyksiä mm työkulttuurin eroista Suomessa ja Saksassa.
Vaativan työn ohella Heikki ehtii myös innovoimaan - 17 patenttia-, rakentamaan - 14 rakennusta itselle ja muille- sekä pitämään kunnostaan huolta. Toimen mies!
Kokouksen lopulla meille esittäytyivät tämän vuoden "kesävaihtarit" Roosa ja Anna. Molemmat olivat kiitollisia tultuaan valituiksi. He odottivat jo innolla tulevaa kesää - sen tuomia uusia kokemuksia ja ihmisiä.
Tervetuloa Rotaryliikkeen avaraan maailmaan Roosa ja Anna!
Kirsi-Marja Sallan EGO-esitelmä 19.1.
Kirsi-Marja vei meidät vapaasti tarinoiden värikkäälle matkalle elämänsä ja työuransa moniin käänteisiin. Niihin sisältyi jo pienenä useita kotipaikan, ja myöhemmin aikuisena, työpaikan ja uran vaihdoksia.
Karjalaista perua oleva sosiaalisuus, into oppia uutta ja nähdä elämää ovat johtaneet hänet sekä itään että länteenkin hankkimaan kielitaitoa, työkokemusta ja kansainvälisiä yhteyksiä. Toimialoina mm teollisuus, rahoitus ja kansainvälinen kauppa. Tänään Kirsi-Marja johtaa Tuusulaan perustamiaan kansainvälisen markkinoinnin ja verkkokaupan alalla toimivia yrityksiä.
Kirsi-Marjan yrityksiin voit tutustua niiden kotisivuilla:
Mixtra Oy: linkki
Naturelle Pro Beauty Oy: linkki
Tammikuun 2022 kokoukset etänä
Vuosi on alkanut toistamiseen koronapandemian merkeissä. Kokouspaikkamme Gustavelundin ollessa suljettuna pidämme ainakin vielä tammikuun klubikokoukset Meet-etäkokouksina. Kokousten aiheet ja aikataulut löytyvät etusivun kalenterista jota päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaan. Tervetuloa mukaan!
Jouluinen tervehdys
Hyvät Rotarysisaret ja veljet,
Kiitokset hienosta klubimme 50-vuotisjuhlavuodesta. Toivomme teille ja läheisillenne rauhallista joulunaikaa ja lämpimiä ajatuksia pakkaspäivien keskelle.
Paula, Jaan ja Asta
Messuilta ideoita tulevaisuuteen
Tuusulan Rotaryklubi oli marraskuun lopulla mukana Tulevaisuusmessuilla, jossa 9-luokkalaiset pääsivät tutustumaan erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin. Osallistujia oli Kellokosken, Jokelan, Hyökkälän, Riihikallion ja Hyrylän yläkouluista, yhteensä noin 600. Esittelijöitä oli mm. Careeriasta, Hyriasta, Keudasta ja Tuusulan omasta lukiosta.
Aino Perttilä ja Petronella Kosonen esittelivät Tuusulan lukion monipuolisia mahdollisuuksia. Itse he opiskelevat Tuusulan lukion ratsastuslinjalla Jokelassa.
Petronella Kosonen ja Aino Perttilä kertoivat, että messuilta saa valtavasti tietoa erilaisista mahdollisuuksista.
Kannattaa valita jatkopaikka sen mukaan, mikä itseä kiinnostaa. Vaihtoehtoja on todella paljon. Tuusulan lukion Kellokosken toimipisteessä on mahdollisuus opiskella mm. peliohjelmointia, -grafiikkaa ja -musiikkia. Yhteistyötä tehdään korkeakoulujen kanssa. Hyrylässä on 20 paikkaa urheiluvalmennukseen.
Rotareiden nuorisovaihdosta kertoivat Elsa Mikkola ja Daniel Levander. Tuusulan Rotaryklubi lähettää, ja vastaanottaa, yhden vaihto-oppilaan joka toinen vuosi. Seuraava vaihto-oppilas on lähdössä ensi syksynä.
Daniel Levander ja Elsa Mikkola kannustivat nuoria harkitsemaan myös vaihto-oppilaaksi lähtemistä.
Nuoret keräsivät messupasseihinsa leimoja, joilla osoittivat tutustuneensa vähintään viiteen tulevaisuuden mahdollisuuteen. Opinto-ohjaajat Katri Joronen ja Tanja Vesala vastasivat messukokonaisuudesta ja huolehtivat, että koronaturvallisuus toteutui.
Rotarit Itsenäisyyspäivän kirkossa 6.12.2021
Kirkonmenoissa mukana jäsenemme kirkkoherra Ulla Rosenqvist ja1. luku-kappaleen lukijana rotaryveli Ilkka Ertimo.
.jpg)
Jumalanpalveluksen jälkeen oli seppelten lasku sankarihautausmaalla ja nimikirjalla, joissa seppeleenlaskijana mm. rotarysisar, kirkkoherra Ulla Rosenqvist.
Kestävä kehitys ja yritysjohdon päätökset 1.12.
Tutkija KT Kirsi Snellman Lappeenrannan Teknisestä Yliopistosta vieraili kertomassa etiikan ja tunteiden roolista silloin kun yritysjohto joutuu arvioimaan valittavissa olevien päätösvaihtoehtojen tuottamaa lopputulosta ja kestävyyttä.
Numeeriset laskelmat eivät ehkä pysty kuvaamaan riittävästi sitä maailmaa jossa päätöksen seurausten kanssa on elettävä. Siksi johdon on katsottava asioita laajemmin ja pidemmällä tähtäimellä, myös eettisestä ja laadullisesta näkökulmasta.
Päätöksiin vaikuttavat myös arvot, eri suunnista tulevat intressit ja niiden johtajassa ja yrityksessä herättämät tunteet - ihmisiä kun ollaan.
Kirsin esitys haastattelututkimuksensa tuloksista ja havainnoista löytyy tästä.
Nyt juhlitaan!
"Tuusulan Rotaryklubi vietti 50-vuotisjuhlaansa eilen keskiviikkona Gustavelundissa. Tervehdyksen toivat muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkonen, Tuusulan kunnan kansliapäällikkö Virpi Lehmusvaara ja Rotarypiirin 1420 piirikuvernööri Raine Nikander. Asta Juntunen, klubin ensimmäinen naispresidentti, sai kansainvälisen, erityisen ansioituneelle jäsenelle luovutettavan Paul Harris Fellow -mitalin." Näin otsikoi Keski-Uusimaa-lehti 11.11. 2021. Kirjoitus luettavissa täällä.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen seurassaan Klaus Winqvist, Liisa Laine-Ylijoki sekä Olavi Juntunen. Raine Nikander selin kameraan.
Ministeri Kaikkosen puhe on luettavissa kokonaisuudessaan linkin takana.
Juhlaväkeä Gustavelundin Eggertas-salissa. Seisomassa juhlatoimikunnan puheenjohtaja Juha Jäntti.
Laurean historiikkityöryhmä ohjaajansa Mervi Talosen ja projektipäällikkö Noora Utriaisen voimin esitteli työn alla olevaa historiikkia lyhyen videoteaserin avulla . Historiikki valmistuu loppusyksyn aikana.
Yllä olevien kuvien ottajat: Mervi Talonen, Klaus Winqvist sekä Asta Juntunen.
Lisää kuvia juhlasta täällä.
Kestävä rakentaminen uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa - pykälien voimalla ilmastonmuutosta vastaan
Lainsäädäntöneuvos Pekka Virkamäki Ympäristöministeriöstä avasi oheisen esityksen avulla tulossa olevia muutoksia lainsäädäntöön klubi-illassa 3.11.2021
Hän muistutti, että kiristyvään sääntelyyn ei lähdetä turhaan: tarkoituksena on suitsia yhä kiihtyvä maapallon lämpötilan nousu vertailutasoon verrattuna puoleentoista asteeseen.
Maailma on pelastettava, vaikka se maksaa.
Vaihtoehto, eli hallitsematon lämpötilan nousu sään ääri-ilmiöineen maksaa vielä paljon enemmän.
Uudet säädökset, jotka koskevat sekä jo olemassa olevaa rakennuskantaa että tulevaa rakentamista ja maankäyttöä, tulevat asteittain voimaan vuoteen 2025 mennessä.
Tavalliselle ihmiselle muutos näkyy mm niin, että rakennusluvan saamisen ehdot tulevat kiristymään. Korjausrakentamiseen ei enää saa tukea jos lämmitys perustuu fossiiliin polttoaineisiin. Toisaalta, lupaprosessia digitalisoidaan niin, että rakennusluvan saaminen nopeutunee nykyisestä. Rakentamisvaiheen lisäksi rakennuksen koko elinkaari yli vuosikymmenten tulee valvonnan alle, hyödyntäen digitaalisia prosesseja ja avointa päästötietokantaa.
Erityisesti Pohjoismaat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa monessa suhteessa kehityksen kärjessä.
Mutta saadaanko juuri nyt Glasgowssa pidettävässä maailman maiden ilmastokokouksessa nopeasti jotain rotia isoimmille saastuttajille, siis Yhdysvalloille, Kiinalle, Venäjälle, Intialle ja EU:lle? Ne vastaavat yhdessä yli 50% osuudesta koko maailman kasvihuonepäästöistä.
Kestävä energiajärjestelmä - hopealuoti ilmastomuutoksen torjuntaan?
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on nopeasti kohonneen sähkön hinnan vuoksi kysytty puhuja. Meidän onneksemme hän priorisoi 13.10. pidetyn IC-kokouksemme. Alainen sai hoitaakseen tv-kanavan haastattelun saman illan suorassa lähetyksessä.
Yritysmaailma tekee Ruususen mukaan koko ajan kädet savessa töitä ja investoi miljardeja ilmastonmuutoksen torjumiseen rakentaen kestävää energiajärjestelmää. Keskeisiä energiamuotoja Suomessa tulevat olemaan (maa)tuulivoima ja vety.
Suomen hiilineutraalisuustavoitteet vuoteen 2035 ovat erittäin kunnianhimoisia. Ruusunen pitää niitä silti toteutettavissa olevina annetulla aikataululla. Sähkön hinnan ei tarvitse nousta lainkaan tavoitteen saavuttamiseksi.
Keskeinen tapa hoitaa ilmastonmuutoksen torjuntaa Suomessa on sähköistää lähes kaikki paljon energiaa vaativa toiminta.
Teollisuuden sähköntarpeen kattamisessa vedyllä on keskeinen rooli. Vetyä tullaan käyttämään sähköksi muutettuna mm terästeollisuudessa fossiilisten polttoaineiden sijaan. Samoin raskaan ajoneuvoliikenteen käyttövoima voi olla sähköllä tuotettu vety . Tuulivoima on halpa tapa tuottaa sähköä vetytalouden tarpeisiin, samoin aurinkosähkön tuottamisen hinta on dramaattisesti pudonnut.
Henkilöliikenteessä autonvalmistajien tekemät valinnat sähköisiin voimalinjoihin siirtymisestä ovat alalla ratkaiseva suunnanmuutos. Keskeinen haaste on hoitaa tämä muutos hallitusti niin, että polttoaine- ja muut liikenteen kustannukset eivät äkisti karkaa tavallisen kuluttajan kannalta ylivoimaiseksi.
Sähkön kulutuksen ja tuotannon pitää olla joka hetki yhtä suurta. Sähkön EUn laajuista markkinamekanismia on avattu tässä Figridin videossa tarkemmin (LatHuom)
Miksi sähkön markkinahinta on jyrkästi noussut?
Ruususen mukaan kyseessä on monen seikan yhteisvaikutuksesta syntynyt tilapäinen poikkeusvaihe, joka normalisoituu ensi kevään jälkeen.
Kuluttajan kannattaa olla hereillä. "Itse kukin voi valita millaisen riskitason hyväksyy - valitsemalla joko määräaikaisen (kiinteähintaisen) tai markkinahintaisen sopimuksen". Kuluttajille tarkoitettuja ns kysyntäjoustopalveluja on jo tarjolla ainakin Fortumilla ja lisää on tulossa.
Siirtymä hajautettua paikallista tuotantoa kohti on alkamassa: jakeluverkko ja sähkön tuotanto laajenee aurinkopaneelien, autojen latauspisteiden ja sähkövarastoina toimivien akkujen myötä lähelle kuluttajaa.
Sähköautoilija voi halutessaan hyödyntää hintavaihteluita: myydä sähköä auton akusta hintapiikin aikana kalliilla verkkoon ja ladata sitä takaisin akkuun halvan hinnan hetkinä.
Voidakseen suunnitella mittavia energiaverkon investointeja vuosia eteenpäin, tekee Fingrid tekee skenaariotyötä nähtävissä olevista kehityskuluista vaikutuksineen ja suunnittelee toimintansa kuhunkin niihin varautuen.
Ruusunen arvioi, että jo vuonna 2023 Suomi on energiaomavarainen, kunhan kysynnän heilunta pystytään paremmin hallitsemaan.
Ruusunen nimesi kolme keskeistä uhkaa Fingridille ja Suomen sähköverkolle:
-jäätävä myrsky joka kaataa pylväitä
-kyberhyökkäykset - rikollisten toimintavat kehittyvät koko ajan
-tihutyöt Remeksen "Jäätyvä helvetti"-kirjan kuvaamaan tyyliin
Fingridin investoinnit rahoitetaan jokaisen sähkönkäyttäjän kukkarosta, osana jakeluverkkomaksuja. Suomen valtio ja eläkeyhtiöt omistavat Fingridin, taustalla ei pääomasijoittajia. Omistajilla ei Ruususen mukaan ole intressiä muuttaa omistusta.
Hyvinvointiteknologian tulevaisuudesta 6.10.2021
LAB AMK:n TKI-johtaja Kati Peltonen keskittyi illan esityksessään hyvinvoinnin innovaatiotoimintaan yksikössään ja siinä esiin tuleviin kysymyksiin.
Miten minä voin, entä miten läheiseni?
Tärkeä kysymys johon erilaiset voinnista tai fyysisestä kunnosta kertovat henkilökohtaiset aktiivisuusmittarit tarjoavat jo mittausdataa.
Innovoinnin painopiste on siirtymässä sairauksia hoitavasta niiden ennaltaehkäisyyn ja terveyden vaalimiseen.
Kati Peltosen edustama innovaatioyksikkö toimii tukena ja välittäjänä hyvinvointiteknologian yritysten tuotekehityksen ja sotepalveluiden välillä lähinnä Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Yksikkö tarjoaa mm palveluiden testausta simulaatioympäristöissä sekä myös todellisilla asiakkailla kuten hoitolaitoksissa.
Avainkysymyksiä uusia palveluita kehitettäessä on tuovatko välineet oikeasti apua, ovatko ne tietoturvallisia, tapahtuuko kehittäminen ihmisen tarpeen ehdoin?
Teknologia ei korvaa inhimillistä lähikontaktia. Eri ihmiset asennoituvat kuitenkin teknologian omaksumiseen eri tavoin: HyTeLab -hankkeessa haastateltiin ikäihmisiä joista monet olivat innolla hyväksymässä kokeiltavaksi mm kuvassa näkyvää robottitekniikalla valmistettua seurakissaa.
Peltosen mainitsemia tulevaisuuden ratkaisuja:
- Erilliset älyrannekkeet korvautuvat vähitellen älytekstiileillä. Niissä mittausominaisuudet ovat sisäänrakennettuina.
- Etäkuntoutus tietoverkon yli, räätälöidyt 24/7-ratkaisut
- Virtuaalitilat - esim virtuaaliluonto tarjolle suurkaupungin asukkaille, tai vuodepotilaille, aitoa luonnossa liikkumista korvaamaan
- Genomitieto + ennakoivat tietomallit - auttavat varautumaan tulevaan asiakaspalvelutarpeeseen
- Kodin automaatioratkaisut
Huippukokki ja eräopas Markus Maulavirta:
- Vain paras on kyllin hyvää!
Järvenpäästä kotoisin oleva Markus Maulavirta puhui hyvinvointikuplasta ja laadukkaasta ruuasta klubikokouksessamme keskiviikkona 29.9.2021. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Gustavelundin kanssa.
- Suomalaiset ovat maailman parhaita monessa asiassa, mutta ei ruuan suhteen. Nykyään on varaa valita, mitä ruokatarvikkeita ja raaka-aineita hankkii. Siitä huolimatta ostetaan usein mitä sattuu.
Maulavirran mukaan tulisi kiinnittää huomiota mm. elintarvikkeen alkuperään, lajikkeeseen, tuottajaan, puhtauteen ja ekologisuuteen. – Lähiruoka ei aina välttämättä läpäise kaikkia kriteereitä.
Ostoksia on vaikea tehdä, jos haluaa mahdollisimman laadukasta ja hyvää ruokaa. On selvitettävä monia asioita ja päivittäistavarakaupoista ei välttämättä löydä tuoreita ja maukkaita tuotteita. Ruoka on usein pitkälle jalostettua, eikä se välttämättä maistu juuri miltään.
”Jo vain tämä on hyvvää”, totesi saamelaismies aikoinaan puikulapotuista ja suolakalasta. Tällä hetkellä perunoita myydään muovipusseissa tai pestyinä, joten säilyvyys on huonoa ja maku kärsii. Jos haluaa panostaa laadukkaisiin tuotteisiin, on etsittävä eri tuottajien ja valmistajien valikoimista.
- Elämme hyvinvointikuplassa myös ruuan suhteen. Meillä on valtavasti valinnanvaraa, mutta valitseminen on hankalaa.
Maulavirta painotti, että ruoka on etuoikeus ja vain paras on kyllin hyvää. – Ei pidä tyytyä keskivertoon.
Tilaisuus oli osa lähiruokatapahtumaviikkoa ”Ruokaa läheltä” ja kuulijoilla oli samalla myös mahdollisuus nauttia Gustavelundin keittiön valmistamaa lähiruokaa.
Nuorta näkökulmaa Suomen Turusta - Danielin EGO-esitelmä
Nuorin jäsenemme Daniel Levander esittäytyi 22.9. klubilaisille etätekniikan eli Google-Meet-kokouksen välityksellä opiskelupaikkakunnaltaan Turusta. Onnistuihan se näinkin - kunhan tarvittava tekniikka oli hyvissä ajoin etukäteen toimivaksi testattu.
Daniel, alkuperäinen tuusulalainen, tähtää valmistautumisvuoden jälkeen opiskelemaan juristiksi. Sen ohessa hän osallistuu Tuusulan kunnallispolitiikkaan ja käy vielä töissäkin.
