Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Kokoushotelli GustavelundKokoushotelli Gustavelund

Viikkokokoukset keskiviikkoisin klo 17.30 alkaen kokoushotelli Gustavelundissa

Rotaryteema 2020-2021Rotaryteema 2020-2021

Klubi-illan nimet 18.11. - Sakari Karjalainen ja Risto Lemmelä

Piirikuvernöörimme Sakari Karjalaisen tutustumisvierailu oli iltamme pääaihe.  Sakari on ammatiltaan syöpäepidemiologi ja työskentelee Syöpäsäätiön pääsihteerinä. Vierailuun osallistui myös Piirin 1420 apulaiskuvernööri Kauko Hämäläinen sekä jäseniä Yli-Keravan klubista.   

 

Pari poimintaa Sakarin erinomaisesta esityksestä ja käydystä hyvästä keskustelusta

-Tuusulan Klubin 50-vuotisjuhlien ajankohdaksi voisi sopia maaliskuun ohella myös charterpäivä 9.6.2021.

Rotaryliikkeen haasteita

-kilpailu ajasta / kiinnostuksesta muiden harrastusten kanssa

-jäsenhankinta - uusia jäseniä vaikea saada tai jos saadaan, niin moni uusi jäsen jää sivuun parin vuoden kuluttua

Miten vastata haasteisiin

-paikalliset palveluprojektit tärkeä motivoija – mielekästä tekemistä, keino parantaa näkyvyyttä

-viestinnän tehostaminen -Rotary-identiteetti, hyvät tarinat, kuvavirta, eri viestintäkanavat

-"valitkaa jäsenenne huolella, pitäkää heistä huolta, antakaa heille tehtäviä, kummin tärkeä rooli!"

-millaisia jäseniä toivotaan? - ikä ei ratkaiseva  "ei ole väärää ikää tulla rotariksi"

-oletko kertonut omissa kanavissasi olevasi rotary? - idea: jaa jotain kiinnostavaa esim facebook-sivuillasi säännöllisesti

-idea: "rotary start-up - lokaalisti, piirissä, globaalistikin toteutettavaksi?"

-pitäkää vuosittain strategiapäivä - "missä olemme nyt, tavoitteemme, millaisin askelin kohti tavoitetta"

Kokouksen hyväksi lopuksi saimme onnitella rotaryveljeämme Risto Lemmelää äskeisen 80-vuotispäivän johdosta.   Riston onnittelumaljat kohotimme jo aiemmin, nyt oli pienen lahjan ojentamisen vuoro.   

Vieraana Maija Karhusaari 11.11. 2020

Tuusulan oma kasvatti, SRV:n viestintäjohtaja Maija Karhusaari vieraili kertomassa rakennusalan ja SRV:n tilanteesta ja näkymistä näinä poikkeuksellisina aikoina. Erityisesti rakenteilla olevan Kalasataman tornitalot herättivät kiinnostusta ja vilkasta keskustelua.

  Ja voittaja on... 

 

Elina Lepomäki ja Daniel Levander 4.11.

Illan esiintyjä saapui tällä kertaa paikalle videoneuvottelun välityksellä suoraan Eduskunnasta. Myös osa meistä rotareista osallistui klubi-iltaan etänä, kuten kuvasta näkyy.

Kuulimme aluksi kansanedustaja Elina Lepomäen tuoreita näkemyksiä USA:n poliittisesta tilanteesta, seuraavan presidentin valinnan ollessa siellä vielä kesken. 

Elina valotti myös tulevaisuuden näköaloja koronan oloissa otetun lisävelan jälkihoidosta. Euroopan keskuspankilla vaikuttaisi olevan tässä keskeinen rooli.  Maallikon korvaan kuullosti jopa siltä, että keskuspankin toimilla yksittäisille EU-maille ja veronmaksajille lopulta koituvaa laskua olisi mahdollista keventää. Toivokaamme että näin käy.

Kokouksen hienoksi päätteeksi toivotimme klubimme uudeksi jäseneksi Daniel Levanderin, parikymppisen opiskelijan, jolle yhteiskunnan asiat ovat olleet jo vuosia aktiivisen kiinnostuksen kohteena. Toivottavasti pääset Daniel pian kertomaan tästä ja muusta omin sanoin!  Lämpimästi tervetuloa mukaan rotarytoimintaan!

Nuorisovaihdon kuulumisia Ranskasta 21.10.

Elsa Mikkola kävi kertomassa kokemuksiaan ja tunnelmiaan vaihtovuodestaan Ranskassa. Vuosi ei ihan tullut täyteen, sillä korona laittoi uusiksi myös Rotaryn vuosivaihdossa  olleiden nuorten kalenterit. Elsa palasi kotiin Kellokoskelle maaliskuussa, hieman ennen rajojen sulkeutumista ja ranskalaistenkin koulujen siirtymistä etäopiskeluun.

Lyhyempänä toteutunut vaihtojakso oli silti mitä täysipainoisin. Alussa piisasi haasteita kielen kanssa, joka oli aivan muuta kuin kouluranska. Kielen päivittäinen käyttö ja sitkeä opiskelu koulupäivien ohessa yhdessä muiden vaihtareiden kanssa alkoi ripeästi tuottaa tulosta, niin että keskitalven rotaryesitelmän Elsa piti jo sujuvalla ranskan kielellä.  Itsenäisen nuoren elämään tottuneelle suomalaiselle isäntäperheen asettamat rajoitukset kotiintuloaikoineen ja koulun autoritäärisyys vaativat myös melkoista sopeutumista. 

Paikallinen rotarypiiri järjesti vaihtareille runsaasti retkiä ja lähikaupungeista löytyvät joulutorit olivat useamman kerran Elsan ja hänen uusien ystäviensä omaehtoisenkin tutustumisen kohteena.  

Mont Saint Michel - Normandian rannikon luostarisaari - kuului Elsan mieleenpainuvimpiin  retkikohteisiin. Kansainvälisesti suuntautuneen, avoimen ja sydämellisen Elsan mieli palaa pian uudestaan "suureen maailmaan", viimeistään sitten kun lukiosta ja koronasta on selvitty.  

Kuluttamisen trendeistä 7.10.-20 

Tuusulan rotarien viikkokokouksessa keskusteltiin kuluttamisesta ja miten se nyt erityisesti muuttaa muotoaan. Ei siis ihme, että professori Terhi-Anna Wilska on tiuhaan esillä julkisuudessa, kuten tässä YLEn haastattelussa. 

Tällä kertaa paneuduttiin erityisesti ikääntyvien kuluttamiseen tilastojen ja tutkimustiedon valossa. 

Eliniän pidentymisestä huolimatta ikääntyneiden toimintakyky on parantunut.  Ikäluokkien määritelmät elävät: myös "nuoruus" ja "keski-ikäisyys" laajenevat ylöspäin.

Ikääntyvien väliset tulo- ja varallisuuserot kasvavat  - talouden termein puhutaan ns K-käyrästä. 

Ikääntyvien rahankäytön leimallisia kohteita ovat mm kulttuuri, lapset ja lastenlapset, rahapelit, terveys ja hyvinvointi, autot, veneet, mökit sekä matkailu.

Kuva: JYU

Syntyy myös erikoistuneita elämäntyyliryhmiä, joita yhdistää - ikäryhmän sijaan tai ohessa - yhteinen harrastus, kuten puutarhanhoito, veneily, tietty urheilulaji tai vaikkapa vanhat autot.  

Korona-aikana kotoilu ja terveydestä huolehtiminen ovat pinnalla. Verkko-ostaminen on tullut ensi kertaa tutuksi myös monelle ikääntyneelle.     

Nykytrendeinä Wilska nimesi myös ekologisuuden, tee-se-itse-ajattelun, autenttisuuden ja uniikkiuden arvostamisen,  terveyspalvelujen monipuolistuminen ja kierrätyksen estetisoituminen "vintagen".

Huippu-urheilua pandemian oloissa 1.10.-20

Illan teemaksi oli valittu suomalaisen huippu-urheilun näkymät. Osuva valinta, sillä vieraamme,  purjehduksen moninkertainen maailmanmestari, kansanedustaja  Sari Multala on ehdolla Olympiakomitean puheenjohtajaksi. Tokion olympialaiset on lykätty tunnetuista syistä vuoteen 2021. Kisojen toteutuminen tuolloinkaan on epävarmaa. Samoin kansainvälinen kilpailutoiminta on jäissä. Sari muistutti, että vaikka suomalaisurheilijat ovat pystyneet harjoittelemaan, niin ilman kilpailua ja menestyksen tavoittelua ei huippu-urheilua ole. 

Suomen olympiamitalien määrä Sotshissa ja Riossa jäi yhteen. Kilpailu menestyksestä on jatkuvasti koventunut,  koska yhä useammat maat ovat nostaneet tasoaan. Suomen rajalliset resurssit on siksi kohdistettava entistä tarkoituksenmukaisemmin, lähtökohtana urheilijan tarpeet. 

Erityinen huoli Multalalla oli Suomen lasten ja nuorten jakautumisesta runsaasti liikkuviin ja niihin, jotka kuluttavat aikansa lähinnä ruudun ääressä. Kodista jo varhaislapsuudessa saatu esimerkki määrittää suunnan, koulusta tulevia vaikutteita enemmän. 

Sarin oma menestys urheilussa - ja muutenkin - on kovan työn tulosta. Harjoituspäiviä kertyi hänelle sadasta kahteensataan vuodessa. Lahjakkuus ei siis ole ratkaisevaa. Purjehdus vaatii nuorena aloitettua tavoitteellista treenaamista ja hyvää fyysistä kuntoa.  Kuten tämä Laser Radial-regatan kisaraportti näyttää. Sari äänessä 15 sek alkaen.

 

Finanssialan kuulumisia 9.9.2020

Vieraamme Piia-Noora Kauppi on Finanssiala ry:n toimitusjohtajuuden ja tuusulalaisuuden lisäksi myös rotarysisaremme,  vieläpä Charter-rotary. Hän  on yksi ensimmäisen Verkkorotaryn perustajista. 

Poimintoja Kaupin mukaansatempaavasta esityksestä: 

Finanssiala ry ajaa yksityisen pankki- ja vakuutussektorin etuja eduskunnan ja rahoitusvalvonnan suuntaan.

Alan yritykset - pankit ja vakuutusyhtiöt - Suomessa ovat monella tapaa digitalisoinnin edelläkävijöitä. Sähköisen asioinnin mahdollistaneet pankkitunnisteet sekä pankkien välinen sähköinen raha AVANT, kryptovaluuttojen esi-is,ä on kehitetty Finanssialan yrityksissä.

Suomalaiset käyttävät rahapeleihin enemmän varojaan kuin osake- ja rahastosijoittamiseen. Meillä myös säästetään mieluummin "pahan päivän varalle" - toisin kuin "hyvän päivän varalle" säästävissä läntisissä naapureissamme.

Arjen talousosaaminen olisi hyvä saada kuntoon jo nuoresta pitäen. Siis oman talouden hallintataidot ja kyky säästää viisaasti. mahdollisuuksien mukaan. 

TOP 3 -vinkit Suomen nostamiseen velkaantumiskierteestä: Työ, työ, työ! 

Ekotekoja yksi kerrallaan: Piia-Noora sai Sannalta viemisiksi kestohedelmäpussin sisältöineen. 

Raivaussahaa sarvista Villa Kokkosen hyväksi

Hikinen urakka, hyvä mieli. Ei ihme, että kuvan rotareita naurattaa!

Lue kuvakertomus aiheesta (linkki poistettu).

Entä mitä tuumaat jutun lopussa esitetystä ideasta? 

Krapihovin vieraana 2.9.2020

Syyskuu käynnistyi tänä vuonna odotetulla vierailulla Krapille, yhteen Tuusulassa järjestettävien juhlien ja tapahtumien polttopisteistä. Krapihovin salin ovella meidät toivotti tervetulleeksi Pekka Holma, rotaryveljemme ja Krapin talonpoika - kuten hän itseään tituleeraa.

Pekka aloitti Krapin esittelyn kertaamalla tilan historiaa 1600-luvulta tähän päivään saakka. Tänä päivänä Krapihovi keskittyy tuottamaan itse ravintola- ja majoituspalvelut ja antaa hyvien kumppaniensa hoitaa musiikki-, teatteri- ja monien muiden tapahtumien järjestelyt ja ohjelmistot. Lopputuloksena on laadukas ja monipuolinen palvelutarjonta ympäri vuoden. Tuorein lisä Krapin palveluihin Onnelan majoituskapasiteetin liittäminen osaksi Krapia.

Koronapandemiasta huolimatta Krapi järjesti heinä-elokuussa mm erinomaista palautetta saaneen puistokonserttien sarjan.

Puheiden jälkeen saimme nauttia Krapihovin kuuluisan pitopöydän antimista. Pöytään oli katettu syksyn kotimaisia herkkuja maalta, mereltä ja metsästä. Krapin pitopöytä vaihtuu viidesti vuodenaikojen mukaan - viidentenä Joulun aika.

Kiitos Pekka Holma ja Krapihovi lämpimästä vieraanvaraisuudestanne!

 

Kevätkokous ja vahdinvaihto 19.8.2020

Tuusulan Rotaryklubin edellisestä kasvokkain pidetystä kokouksesta ehti kulua Covid-19 pandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi lähes puoli vuotta.

Siksi oli erityinen ilo tavata pitkästä aikaa ystäviä, rotarykollegoita, syksyyn siirretyn kevätkokouksen ja ketjujenvaihdon merkeissä. Seurustelua hyvän aterian ääressä tietysti unohtamatta.  

Tapaamisen aluksi uusi presidenttimme Sanna Kervinen veti kevätkokouksen lävitse työelämästä hankitun kokemuksensa tuomalla varmuudella. Kevätkokouksen pöytäkirja, kauden 2020-2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio ovat luettavissa näiden sivujen jäsenosiossa.   

Gustavelundin keittiön loihtiman juhla-aterian lomassa toteutettiin symbolinen ketjujen vaihto tehtävän ansiokkaasti hoitaneelta Jukka-Pekka Pentikäiseltä Sanna Kerviselle.

Kättely on edelleen pannassa, halauksista puhumattakaan. Ketjunvaihtoseremoniat toteutettiin siis kohteliaan pidättyvästi aito-aasialaiseen malliin.  

Punainen Risti kriisien maailmassa

Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajan Pertti Torstilan 11.3. 2020 vierailun otsikko kävi hätkähdyttävän ajankohtaiseksi viime viikon perjantaina, kun Maailman terveysjärjestö WHO julisti Koronavirusepidemian muuttuneen globaaliksi pandemiaksi. 

Eilen 19.3. iltauutisissa sitten näimme Suomen Punainen Ristin toimittamassa Hyvinkään sairaalan pihaan sairaalatelttoja koronapotilaita varten ja kertomassa valmiudesta ainakin viidentoista vastaavan yksikön nopeaan toimittamiseen.

Editoimattomat sihteerin kirjaukset Torstilan esityksestä löytyvät linkin takaa.

Lisätietoa SPR:n toimintamuodoista nykytilanteessa täällä.

 

Näkökulmia autoilun tulevaisuuteen

Illan aiheen ja vierailijan, Vehon digijohtaja DI Tommi Tähtisen, valinta perustui jäsenistömme toiveeseen.

Ilmastonmuutoksen vaatimat toimet, autotekniikan murros ja epävarmuus autoilua koskevasta sääntelystä hämmentää autoilijoita.  

Vieraamme palautti aluksi mieliin faktoja suomalaisesta henkilöautoilusta:

-Suomen päästöistä henkilöautoilun osuus on n 9%

-76% liikkumisen kustannuksista tulee omasta autosta, jonka päivittäinen ajomatka on 11km, käyttöaste vain 5% luokkaa. 

-käyttöasteessa, päivittäisissä ajomatkoissa ja autokannan iässä on isoja alueellisia ja tapauskohtaisia eroja

-tunnepohjainen mieltymys - "fiilis" - ohittaa auton valinnassa usein faktakriteerit kuten taloudellisuuden, ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden  

 

Vehon - Mercedes-Benzin maahantuojan - suunta jo lähivuosille on selvä:

-Autojen omistamisen rinnalle nousee erilaisia jakamismalleja.

-Autokaupan perinteistä roolia - autojen kauppa ja huolto - reivataan joustavien liikkumis- ja rahoituspalvelujen tarjoamisen suuntaan (kuva alla).   

 

Tähtisen viestiä tulkiten,

-henkilöautoilu ei mihinkään katoa, mutta se

-tulee nivoutumaan luontevaksi osaksi kokonaisuutta, jossa

-liikkuminen paikasta toiseen hyödyntää kustannustehokkaasti eri liikkumismuodot ja

-tuottaa asiakkaalle kokemuksen sujuvasta matkasta ovelta ovelle. Kutsuvat sitä maailmalla nimellä Smart mobility.

Sähköautoilu valtaa alaa. Silti, oman lapsiperheensä tämän päivän tarpeiden ja maaseutumaisen asuinpaikkansa vuoksi, Tommi Tähtinen ajaa toistaiseksi vähäpäästöisellä dieselmersulla.

Linkki runsaasti ajatuksia herättävän esityksen materiaaliin löytyy täältä. 

xxx

 

EK:n Sami Pakarinen vieraili 26.2. 

Elinkeinoelämän Keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen vieraili kertomassa EKn näkökulmaa Suomen ja maailman taloustilanteesta ja näkymistä. 

Häiriötekijöinä pitkään jatkuneelle talouskehitykselle hän nosti Brexitin sekä Kiinan ja USAn välisen kauppasodan lisäksi tämän vuoden puolella Kiinasta rajojen yli Eurooppaankin nyt levinneen Koronaviruksen.

Erityisesti Saksan autoteollisuus on ollut yksi Euroopan teollisuuden moottoreista. Dieselskandaalin jälkihoito ja alkanut siirtymä polttomoottoriteknologiasta sähköiseen autoiluun koettelee alan kannattavuutta ja uudistumiskykyä. Koronavirus aiheuttaa nyt lisähämminkiä muun muassa komponenttien globaalien hankintaketjujen vuoksi.  

Palvelusektori on kannatellut maailmantaloutta toistaiseksi. Koronaviruksen mahdollinen vaikutus kuluttajien luottamukseen jää nähtäväksi. Keskuspankkien keinot elvyttää kulutuskysyntää ovat jatkossa vähissä.

Suomessa ongelmana on yhä työllisyyden kasvun heikkous ja kohtaanto-ongelma. Työttömiä on edelleen lähes 7 prosenttia työvoimasta vaikka korkeasuhdanne on huipussaan.

Suurin talouden kestävyyshuoli EKn näkökulmastaon kuntatalouden  heikkenevä tilanne ja heikko huoltosuhde erityisesti pienissä kunnissa. Maan väestö keskittyy Uudellemaalle ja täällä nyt erityisesti Vantaalle ja Espooseen. Helsingin ja kehyskuntien kasvu on tasaisempaa.

Toivoa tulevasta herättää Suomen vahva kehittämispanos ja innovaatiot ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi. Pakarinen suositteli iltalukemiseksi Risto Isomäen tuoretta kirjaa "Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen".

EGO-esitelmä 19.2.2020

Klubimme tuorein jäsen dosentti Paula Kyrö on sekä talous- että kasvatustieteiden tohtori. Hänen työuransa punaisena lankana on yrittäjyys ja sitä koskevan tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen.

Paulan pitämässä EGO-esitelmässä kuullun perusteella hän on tehnyt vaikuttavan työuran yrittäjänä, tutkijana ja yrittäjyyden professorina. Hän on ollut käynnistämässä ja toteuttamassa yrittäjyyskasvatusta ja -tutkimusta eri yliopistoissa ainakin Suomessa ja Ruotsissa. Maahanmuuttajien yrittäjyyskoulutuksen alkuun saattamiseen hän on vahvasti myötävaikuttanut. 

Keskustelussa totesimme, että yrittäjyyden aloittaminen tänään on 80-lukuun verrattuna oleellisesti helpompaa. Laadukasta tukea ja koulutusta löytyy tarvitsevalle monestakin lähteestä. Samoin rahoitusmahdollisuudet aloittaville yrityksille ovat hyvät, kunhan yrityksen omat peruseväät ovat kunnossa. 

 

Suomen tuki Viron itsenäistymiselle 1989-1991

Filosofian tohtori, tietokirjailija, Tuglas-seuran arkistonhoitaja Heikki Rausmaa avasi klubi-illassamme 5.2. ikkunan tapahtumiin, jotka ovat pysyneet useimmilta meistä täysin pimennossa. 

Suomen johdossa oli tehty päätös tiivistää suomalais-virolaista yhteistyötä  Viron suvereenisuusjulistuksen jälkeen loppuvuodesta 1988. Viron avustaminen tapahtui julkisuutta välttäen ja siten, että työ ei olisi ristiriidassa Neuvostoliiton perestroikalle samaan aikaan osoitetun poliittisen tuen kanssa. 

Niinpä virolaiselta kirjailijalta Friedebert Tuglasilta nimensä lainannut pieni kulttuuriseura valjastettiin vaativaan tehtävään: viro-yhteistyön käytännön kanavaksi. Esimerkiksi näin (linkki), lat huom. 

Viro sai Suomen valtiolta ja muulta julkishallinnolta sekä suomalaispuolueilta apua oman valtionsa rakennustyöhön enemmän kuin mistään muualta. 

Esityksen loppukeskustelussa paljastui, että eräät klubimme jäsenistä - entisistä ja nykyisistä - ovat myös tähän työhön osallistuneet.  

 

Kevätkausi käyntiin 15.1. 2020

IC-kokous Järvenpäässä 15.1. aloittaa uuden kevätkautemme. Teemana silloin "Ydinvoima ja käytetyn polttoaineen loppusijoitus Olkiluodon luolastoon." Tämä ja muu tammi-helmikuun ohjelma löytyy etusivun tapahtumakalenterista.

Kevään jatko-ohjelmaa lisätään kalenteriin sitä mukaa kuin saamme puhujien vahvistuksia.

Jäsensivut on myös laitettu ajan tasalle: sinne on viety syyskokouksen pöytäkirjat, toimintasuunnitelma, tilinpäätös ja muut vaihtuvat dokumentit. Sivun lopusta löytyvät edelleen yhdistyksen säännöt ja muut pysyväisluonteiset dokumentit.   

Tervetuloa mukaan! 

 

Klubin joulujuhla pidettiin 11.12.2019

Illan ohjelmasta Gustavelundissa vastasi Viktor Klimenko pianosäestäjänään Benjamin Roth.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mannerheim - "syrjäytynyt nuori"

Tämän viikon klubivieraamme 27.11. everstiluutnantti Pekka Kouri on Mannerheim-ristin Ritarien Säätiön toimitusjohtaja. Hän jos kuka on perehtynyt säätiölle alkusysäyksen antaneen marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin toimintaan.

Tällä kertaa kuulimme miten ja mistä syystä nuoren Mannerheimin elämä oli suistumassa raiteiltaan.

Mannerheimin peliongelmainen isä Robert pakeni velkojiaan ulkomaille jättäen perheen äidin Helenen selviytymään yksin ja rahattomana seitsemän lapsen kanssa. Helenen varakkaan suvun tuella tilanne saatiin joten kuten hallintaan, kunnes äiti kuoli yllättäen alle nelikymmenvuotiaana. 

Ei tuleva suurmies itsekään ollut nuhteeton.  Päinvastoin - Gustafin toistuva kurittomuus johti erottamisiin niin koulusta kuin äidin toivomuksesta aloitetusta  sotilaskoulutuksestakin.   Lyhyesti sanoen, Carl Gustaf oli  joutumassa yhä syvemmälle syrjäytymisen poluille. 

Kunnes - kaikkien itse aiheutettujen vastoinkäymistensä jälkeen - hän vihdoin ymmärsi, että nyt oli ryhdistäydyttävä.

Miten tarina jatkui? Siitä ja Mannerheimin nuoruuden vaiheista laajemmin voi lukea Pekka Kourin toisaalla julkaisemasta tekstistä, joka löytyy linkin takaa.   

xxx

Sture Fjäder: ”Kaikki työ on arvokasta”

Näin totesi akateemisesti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder esityksessään IC-kokouksessamme 21.11. Suomi tarvitsee nykytasoisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi kaikkien kansalaistensa työpanosta, koulutustasosta riippumatta.   

Fjäder kertoi näkemyksiään ajankohtaisista asioista, kuten Suomen uuden hallituksen suoriutumisesta sen taipaleen ensi kuukausina sekä tilanteen sisältämistä haasteista kansantaloudelle ja työelämälle Akavan näkökulmasta.  

Illan esityksen aineisto löytyy täältä >> linkki

Fjäderin mukaan hallituksen käynnistämien seitsemän eri työllisyystyöryhmän edistyminen on tähän mennessä ollut verkkaista ja puutteellisesti koordinoitua.

Näköpiirissä olevilla toimilla ei hänen arvionsa mukaan tulla saavuttamaan asetettua 75 prosentin työllisyysastetta. Lisätoimia tarvitaan. 

Sture Fjäderin näkemyksiä kuuntelemaan ja niistä keskustelemaan oli kokoontunut nelisenkymmentä rotarya aveceineen Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä. 

 

Luterilaisuus globaalissa kontekstissa 13.11. 2019

Espoon tuore piispa Kaisamari Hintikka toimi ennen valintaansa johtajana Luterilaisen Maailmanliiton (LML) palveluksessa Sveitsin Genevessä. Näin selittyy myös hänen esityksensä otsikko. Piispa Hintikan tarkempi esittely täällä (linkki).

Luterilaisen Maailmanliiton peruspilarit Hintikan mukaan:

1. Diakonia. Järjestö sai alkunsa palvelu- ja katastrofityötä tekevänä avustusjärjestönä toisen maailmansodan päätyttyä, kun suuri osa Euroopasta oli raunioina. Amerikan luterilaisten kirkkojen panos oli tällöin vahva. Nykyään diakonia kohdistuu mm pakolaisten tukemiseen uusissa olosuhteissaan. Uskonnolla on Hintikan mukaan suuri merkitys mm ihmisen resilienssin eli psyykkisen joustavuuden tuojana, jos ihminen joutuu pakomatkallaan vieraisiin oloihin.

2. Lähetystyö. Perinteisen evankelioimistyön rinnalle on nostettu diakonia ja vaikuttamistoiminta, erityisesti LML:n tuki uusille kirkoille Afrikassa ja Aasiassa. Luterilainen kirkko kasvaa tänään voimakkaasti eteläisellä pallonpuoliskolla kuten Etiopiassa, Tansaniassa ja Indonesiassa.

3. Teologia. Jatkuvasti käytävät oppikeskustelut luterilaisesta identiteetistä paikalliskirkkoja ympäröivissä erilaisissa kulttuureissa. Pohjoisen ja etelän luterilaisuus eroaa toisistaan muodoiltaan ja painotuksiltaan. Kirkkojen välillä käydään kipeääkin keskustelua monissa asioissa. 

4. Ekumenia. Aloite kristillisten kirkkojen välisen vuoropuheluun tuli Katoliselta kirkolta kahdeksankymmenluvulla. Vuoropuhelu on nyt jatkuvaa ja tänään kirkkoja yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin jakolinjoja. 

Katolisen paavi Fransiskuksen ja luterilaisen kirkon johtajien tapaaminen toteutui Lundissa vuonna 2016.

Mitä seuraavaksi?

Kysyimme mitä ovat piispa Hintikan keskeiset teemat uudessa tehtävässään Espoon ev lut hiippakunnan piispana.

Hänen mielestään seurakunnissa ollaan hyvällä tiellä, kun vahvistetaan kaikkia yhdistäviä nimittäjiä, antamatta kiistoja tuottavien seikkojen saada seurakuntaelämässä tarpeettoman suurta sijaa.

Hän haluaisi tuoda virassaan entistä enemmän kuuluville niiden ääntä, jotka eivät itse sitä osaa tai jaksa tehdä. Niiden jotka ovat pudonneet jopa yhteiskunnan turvaverkkojen läpi, niiden joita ei juuri kirkonpenkissä tai toiminnassa tänään näy. Tämän suhteen on keskiluokkaistuneessa kirkossa paljon tehtävää

Muistoksi ja kiitokseksi vierailusta luovutimme piispa Hintikalle veli Klaus Winqvistin suunnitteleman ja toteuttaman Kolmen ristin rintakorun

Rintakoru lähikuvassa.

  

xxx

Emigranttina ja taiteilijana Suomessa - Viktor Klimenko 30.10.

Kuluneen viikon taiteilijavieraamme Viktor Klimenkon elämästä ei puutu värikkäitä käänteitä: lapsuus ja kouluvuodet venäläisten emigranttien lapsena sodan jälkeisessä Suomessa, työt mainostoimistossa, nousu Elannon teatterin kautta levytähdeksi ja sitten viihdetaiteilijaksi kansainvälisille estradeille saakka.  Hän on tunnettu myös hengellisen musiikin tulkitsijana.

Klubipresidentti Jukka-Pekka Pentikäisen juontaman  tarinoinnin lomassa Klimenko esitti lauluja uransa varrelta pianisti Benja Rothin säestyksellä. 

Klimenko teki laulajana vuosia tiivistä yhteistyötä mm Toivo Kärjen kanssa. Suurin odotuksin Eurovision laulukilpailuihin valmisteltu "Aurinko laskee länteen" ei menestynyt, toisin kuin myöhemmät kultalevyiksi asti yltäneet sävellykset.

Mutta oheisella videolla kuultava tuore konserttiversio euroviisusta osoittaa, miten hyvin aikaa tämä Reino Helismaan sanoittama Toivo Kärjen sävellys on kestänyt. Klimenkon ääni soi vahvana ja ilmeikkäänä ison orkesterin kanssa.

Lisätietoa Klimenkon vaiheista täällä

Illan esiintyjien lisäksi oli ilo saada tilaisuuteen vieraaksi myös Rotarytoimiston pääsihteeri PDG Harry Hedman, kuvassa alla vasemmalla.

 

Uuden torjuntahävittäjän hankinta

Vierailimme 14.10. Ylikeravan Rotaryklubin IC-kokouksessa. Täysi salillinen Keski-Uusimaalaisia rotareja kuuli Puolustusministeriön HX-hankejohtajan, kenraalimajuri evp Lauri Purasen esityksen  valmisteluvaiheessa olevan hankkeen taustoista, hankeprosessista ja sen nykytilasta. 

Puolustusvoimat viestii tästä hankkeesta avoimesti niin poliittisille päättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Niinpä hankkeesta on tarjolla havainnolliset verkkosivut  (linkki), joilla avataan kenr Purasen tilaisuudessa kertomaa seikkaperäisemmin.

Puranen painotti, että Suomi varautuu kaikissa tilanteissa puolustamaan maamme koskemattomuutta itsenäisesti, odottamatta avuksi ulkopuolisia tahoja.  

xxx

 

Voiko ihmiskunta enää pelastua vai onko ilmastonmuutos jo liian pitkällä?

Tohtori Eero Paloheimo vieraili 9. lokakuuta viikkokouksessamme puhumassa varmaan itse kutakin askarruttavasta teemasta.

Kuin tätä alleviivatakseen, valtakunnan päälehti otsikoi etusivullaan YK:n elintarvikejärjestön FAO:n sanoin aamulla 10.10. näin: "Hedelmällinen maaperä loppuu maailmasta tällä menolla 60 vuodessa"

Paloheimon mukaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen keskiössä on maailman väkiluvun kasvu yli kestävän, noin neljän miljardin ihmisen tason. Tätä kirjoitettaessa ihmiskunta on paisunut jo yli 7,7 miljardin, mikä ylikuormittaa maapallon resursseja raskaasti. 

Erityisesti eräiden Keski-Afrikan maiden väestö kasvaa huimaa vauhtia. Katso karttaa YK:n väestöraportti. Paloheimo kertoi suorastaan järkyttyneensä ilmastonmuutoksen kiihtyvästä luonteesta, jota useat tekijät, kuten resurssien ylikulutus hiilidioksiidipäästöineen, sademetsien liialliset hakkuut ja valtamerien saastuttaminen, ruokkivat samanaikaisesti.  

Eero Paloheimon suorasanainen artikkeli aiheesta löytyy hänen nettisivuiltaan tämän linkin takana

Paloheimo on työskennellyt vuosikymmenien ajan toimivien ratkaisujen eteen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Eri vaiheissa olevista hankkeistaan hän mainitsi mm EkoCities-hankkeen Kiinassa, metsittämishankkeen Saharan eteläosissa, sekä Unite the Armies for Change-aloitteen.

Vallassa olevilta poliitikoilta hän kaipaa viimeinkin konkreettisia päätöksiä pelkkien puheitten sijaan - Suomessa ja maailmalla. Aikaa ei ole hukattavaksi.

 

Syyskauden avaus  - ilonpitoa ja täyttä asiaa

Suomen kesäteatteri Sappeenvuoren Huipulla oli alkaneen toimintakautemme avausnäyttämö - sananmukaisesti. Parikymmentä jäsentä aveceineen näki Heikki Paavilaisen käsikirjoittaman ja ohjaaman musiikkinäytelmän "Olavi Virta".

Todella näyttävä ja osaavasti toteutettu esitys, viihdyttävä ja samalla traaginen  tositarina. Linkki esittelyvideoon.

Kiitos veli Risto Rämö kun junailit meidät loppuunmyytyyn esitykseen keskellä kauneinta Suvi-Suomea!  

xxx

Tunnelmasta toiseen: syksyn ensimmäisen klubikokouksen esitys 21.8. oli otsikoitu hieman kylmäävästi "Tuholaisten paluu koteihin".

Delecon Oyn toimitusjohtaja Aleksi Anttinen esitteli keskeiset Suomessa esiintyvät tuholaiset ja kertoi niiden torjunnasta.

Tasapainoilu tuholaistorjunnan tehokkuuden sekä menetelmien mahdollisesti aiheuttamien  riskien välillä edellyttää vankkaa osaamista ja menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Osa tuholaisista on varsin harmittomia, mutta etenkin rotat ovat suurkaupungeissa - Helsingissäkin - todellinen riesa. 

Linkin takana Deleconin kooste meillä esiintyvistä tuholaisista ja ohjeita niiden torjuntakeinoista kotikonstein.  

Ketjujen vaihto ja kunniajäsenyys

Rotaryvuoden 2018-2019 päätteeksi luovutti presidentti Asta Juntunen presidentin vitjat tulevalle presidentille Jukka-Pekka Pentikäiselle kokouksessamme 12.6.2019.

Lämpimät kiitokset hienosti vedetystä kaudesta Asta ja onnea matkaan alkavalle rotaryvuodelle Jukka-Pekka! 

xxx

Veli Juha Laine-Ylijoki kutsuttiin samassa tilaisuudessa klubimme uudeksi kunniajäseneksi. Alla veli Risto Rämön Juhalle tilaisuudessa pitämä puhe. 

"

Juha Laine-Ylijoki Tuusulan Rotaryt ry:n kunniajäseneksi 12.6.2019

Tämä on hengästyttävä tarina.

Edessänne seisoo mies, joka 43 rotaryvuoden aikana on maksanut jäsenmaksuja yli 7000 euroa, osallistunut vaimonsa Liisan kanssa erilaisiin tapahtumiin yli 10000 euron edestä ja ehtinyt olla kolme kertaa rotaryklubimme presidenttinä. Nämä kolme kautta lienevät ainakin Suomen ennätys, jollei peräti maailman!

Juha tunnetaan klubissamme aktiivisena, huumorintajuisena ja erittäin asiantuntevana jäsenenä. Juhaa on kannattanut kuunnella hyvinkin tarkoin, sillä joskus on jopa rivien väliin kätketty nerokasta sanomaa!

Juha ei ole ollut kantava jäsen vain omassa klubissamme, sillä hänen kansainvälinen rotaryvaikuttamisensa on ollut merkittävää. Juha palveli Suomen rotareiden monipiiriorganisaatiossa 12 vuotta. Monipiiriorganisaatio suunnittelee, organisoi ja toteuttaa koko vaihto-oppilasprosessin. Sen budjetti oli aikanaan suurempi kuin Suomen Rotary ry:n. Juha oli 5 vuotta tämän organisaation varapuheenjohtajana ja vastasi vaihto-oppilastoiminnan lisäksi myös taloudesta.

Ensimmäiset kaksi vuotta hän vastasi Suomen ja itäisen USA:n vaihdosta. Vastuualue laajeni ja käsitti pian Väli- ja Etelä Amerikan. Aluksi vaihtoon lähetettiin vuosittain 5 oppilasta ja vastaava määrä tuli myös Suomeen. Toiminnan kasvaessa aktiivisuus lisääntyi Argentiinan, Equadorin, Perun, Brasilian ja Meksikon kanssa ja oppilasmäärä nousi jo yli 50:een.

Voimme vain kuvitella tähän liittyvän työmäärän: jokainen vaihto oli erikseen sovittava kohdemaan asiamiesten tai -naisten kanssa. Juha valitsi, koulutti ja seurasi jokaisen oppilaan elämää kohdemaissa. Hän kantoi vastuuta myös tänne saapuneiden hyvinvoinnista.

Eikä tässä vielä kaikki: Juha kehitti rotareille aivan uuden vaihtomuodon: New Generation Exchangen. Vaihto oli suunnattu 19-25 vuotiaille. Kuuden viikon ajaksi kesä-heinäkuussa lähti 20-25 opiskelijaa Brasiliaan ja vastaava määrä tuli sieltä Suomeen. On vaikea hahmottaa sitä työmäärää, jonka isäntäperheiden löytäminen, ohjelman suunnittelu ja sen toteutus vaativat! Tämä vaihe on varmasti vaatinut suurta ymmärrystä ja joustavuutta myös Juhan Liisa-puolisolta! Liisalle tästä erinomainen kiitos!   

Tämä vaihtomuoto levisikin suhteellisen laajalle ja sitä tietysti edesauttoivat Juhan aiheesta pitämät esitelmät kansainvälisissä Rotary konventioissa. En tyhjennä koko pajatsoa kerralla, sillä tarkkaavainen uusi presidentti tai tuleva presidentti huomaavat varmasti tässä erinomaisen ohjelmamahdollisuuden.

En tuossa alussa maininnut erästä rahanmenoa, jonka Juha myös tunnollisesti suoritti. Huvittavaa on se, että perimme häneltä poissaolomaksuja, vaikka hänen aktiivisuutensa ja rotarytoimintansa edellä kuvatuissa tehtävissä olisivat kevyesti yltäneet 500 %:n läsnäoloon!

Tänään on hienoa olla paikalla, kun Sinusta Juha tehdään klubimme uusi kunniajäsen. Ei ole tarvittu suljettuja lippuäänestyksiä, sillä olet Juha tämän kunnian ehdottomasti ansainnut.

Paljon onnea, aika velikulta!

"

 

Tunnelmia kulttuuriretkeltä Tuusulanjärvelle

Veli Juha Jäntti vei meidät lempeän helteiselle Tuusulanjärvelle illan suussa 5.6.  Harva meistä oli aiemmin nähnytkään Rantatien maisemia järveltä käsin. 

Erityistä syvyyttä retki sai Juhan tulkitsemista Aleksis Kiven ja Eino Leinon runoista. Hänellä oli tarjota myös monta koskettavaa tarinaa Rantatien historian avainhahmojen kohtaloista Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen ajan pyörteissä. 

Paapuuri.

Styyrpuuri.

Silmänruokaa - ja makuaistien. 

Iso kiitos Juha hienosti järjestetystä ja mieleenpainuvasta retkestä!

Kevätkokous 15.5. 2019

Kevätkokouksen pöytäkirja on nyt tarkastettu ja viety Jäsensivut-osion alle. Mikäli salasana sinne on unohtunut tai kateissa, niin ota yhteys klubisihteeriin.

Presidentti on erikseen lähettänyt kutsun ylimääräisen Kevätkokoukseen joka pidetään 29.5. 

Klubimestari tekee tärkeää taustatyötä kokoustemme sujuvuuden eteen. Kiitos veli Olavi jälleen hienosti toimineista järjestelyistä!

  

Bon Voyage! - vaihto-oppilaat lähdössä maailmalle

Tuusulan rotaryklubi valitsi vaihto-oppilaikseen tänä vuonna lukiolaiset Saana Karellin ja Elsa Mikkolan. 

Elsa Mikkola ehti kevätkiireistään huolimatta käydä 15.5. kertomassa tunnelmistaan Ranskaan suuntautuvan vaihto-oppilasvuotensa kynnyksellä.

Elsa oli erittäin innoissaan hänelle osuneesta kohdemaasta. Kellokosken lukiossa opiskeltu ranskankieli ja koulun hallituksen johdossa sekä Tuusulan nuorisovaltuustossa ja Seurakunnassa hankittu kokemus antaa varmuutta ja vahvan pohjan pohjan kanssakäymiseen kaikkialla. 

Kesävaihtarimme Saana oli estynyt tuomasta oman tervehdyksensä tähän tilaisuuteen. 

Toivotamme sekä Saanalle että Elsalle parasta mahdollista vaihto-oppilasjaksoa kohdemaissaan, kaikkine kokemuksineen! 

Vaihdon luonteeseen kuuluen on klubimme saamassa Tuusulaan vastavuoroisesti  ranskalaisen vaihto-oppilaan. Tästä kuulemme varmasti lisää syyskauden puolella. 

Elsan puheenvuoron jälkeen pidimme klubin Kevätkokouksen. Kokouksen pöytäkirja jaetaan jäsenille erikseen. 

  

Muistijälkiä - klubin kevätretki Tallinnaan 6.-7.5. 2019

Aurinkoinen aamu tervehti hyväntuulista ryhmäämme astuessamme laivaan kohti kimmeltävän Suomenlahden takana odottavaa Tallinnaa.

Vanhakaupunki on nykyään suljettu autoliikenteeltä, joten teimme ruokahalua nostattavan aamupäiväkävelyn ruokapaikkaamme. Ravintola Cru sai hyväksyviä kommentteja - joustava altis palvelu, maittavat antimet. 

Matkaohjelmamme haki vastausta kysymykseen mikä on ollut Viron nopean kehityksen salaisuus neuvostoajoista tähän päivään. Tietotekniset palvelut on yksi menestyksen tukipilareista ja niistä saimme tietoa vieraillessamme  eEstonia Briefing Centressä. 

Vuoden 2007 pronssisoturikiistan yhteydessä Viron tietojärjestelmiin kohdistui vakava kyberhyökkäys. Tämä kokemus muiden ohella loi maahan yhteisen tahdon kehittää sellainen malli, jolla Viro varmistaisi suverenisuutensa kaikissa oloissa myös tiedonhallinnallisesti sekä kansalaistensa turvallisen pääsyn sähköisesti 24/7 itselleen tärkeisiin tietoihin. 

Viro kehittää järjestelmiään ja prosessejaan ajattelutapaa "fail fast, move step by step" noudattaen. Asiaa tuli niin paljon, että paljon jäi aivoille pureskeltavaa. Vaikuttava ja innostava vierailu. 

Kolmen tienoilla iltapäivällä kirjauduimme  hotelliimme, jonka ylemmistä kerroksista avautuu vaikuttava näkymä Vanhan kaupungin yli Suomenlahdelle.

Pienen lepohetken jälkeen olimme valmiit siirtymään jalkapatikassa vehreän Tallinnan puistojen halki illan rotarytapaamiseen.  Tallinn-Reval Rotary Club koostuu tällä hetkellä täysin naisista. Klubi voitti edellisvuonna Piirin 1420 parhaan projektin palkinnon Päikeselaager - hankkeellaan, suomeksi ehkä "Aurinkoleiri".

Voitto ei ole mikään ihme, tuli mieleen projektin esittelyä kuunnellessa. Onnistuneeseen lopputulokseen lienee vaikuttanut ainakin vahva sponsorituki, erittäin monipuolinen ohjelma, sen ammattimainen toteutus ja hienosti hoidettu tiedottaminen! 

Vierailuviirejä vaihtamassa oikealta Tallinnan seudun AG Kristel Voltenberg, Tallinn-Reval-klubin presidentti  Egle Kask sekä oman klubimme presidentti Asta Juntunen ja sihteeri Jaan Herttua.  Kutsuimme sisarklubimme vastavierailulle Tuusulaan seuraavalla rotarykaudella. He ottivat kutsun mielihyvin vastaan.  

Klubit ryhmäkuvassa. Edessä myös illan paikallinen vieras, jazzmuusikko ja säveltäjä Urmas Lattikas joka esitti näytteitä sävellyksistään sekä rotaryvieras Turkin Ankarasta.

Illan päätteeksi kokoonnuimme rentoutumaan ja vaihtamaan päivän kokemuksia Tallinnan kattojen yllä kohoavan Radisson Skyn maisemaravintolaan. 

xxx

Tiistaiaamu valkeni pilvisenä. Mieleen jäävin havainto oli ehkä hotellin  aamiaishuoneen epätavallinen vieraskaarti: Brittisotilaat, joiden olkapoletissa luki Royal Navy Commandos. Moisiin on aiemmin törmännyt vain toimintaelokuvissa. Heidän vierailunsa syy selviää parilla klikkauksella, Suomikin mainittu ;-) 

Tiistain ohjelman otsikkona oli "Eksoottinen ja energinen Pohjois-Tallinna". Sinne meidät johdatteli oppaamme Tapio Mäkeläinen, vuorotellen Tallinnassa ja Helsingissä asuva estofiili ja matkakirjailija.  

Tiemme kulki Tapion matkassa reittiä Kalamaja - Lennusadam - Kopli - Noblessner - Telliskivi ja Baltijaama Turg. Nämä ovat voimakkaan kehittämisen ja rakentamisen alla tai alussa olevia alueita. Suurimman vaikutuksen teki moniin kaksi viimemainittua kohdetta, jotka ovat muutamassa vuodessa rakentuneet moderneiksi, samalla elämää täynnä oleviksi työpaikka-, kauppa-, ja kuttuurikeskittymiksi.  

Ja jos joku kuvitteli, että Tallinnan ostosmatkailu alkoi Georg Otsin myötä 1970-luvulla, on väärässä:  Tapion mukaan espoolaisen pääasiallinen kauppakaupunki jo keskiajalla oli mikäs muu kuin Tallinna. 

Kiitos avartavasta ja erittäin miellyttävästä matkaseurasta Asta, Leena, Marja, Paula ja Päivi sekä Harry, Ilkka, Jaan, Klaus, Olavi, Raimo, Timo ja Veli-Erkki

 

xxx

Suomen koululaitos - maailman paras?

24.4. 2019 klubikokouksen aluksi onnittelimme veli Juhaa äskettäisen 80-vuotispäivän johdosta. Juhan jos jonkun kohdalla pätee sanonta "Ikä on vain numero kalenterissa."  

Illan pääesiintyjäksi olimme saaneet alueemme apulaiskuvernöörin, professori emeritus Kauko Hämäläisen. Hän teki työuransa Helsingin yliopistossa ja jatkaa vielä eläkkeellä suomalaisen koulutusosaamisen vientitehtävissä mm Itä-Eurooppaan ja arabimaihin.  

Veli Kaukon laatima erinomainen tiivistelmä hänen esityksestään löytyy linkin takaa tässä. Kannattaa tutustua.

Tässä siis vain pari poimintaa esityksen kirvoittamasta keskustelusta:

Media tuntuu välillä luovan kuvaa koulujen suurista ongelmista. Valtaosassa kouluja työ kuitenkin sujuu hyvin - suomalaiset opettajat ovat ammattitaitoisia, ylpeitä ammatistaan ja jopa murrosikäisetkin menevät enimmäkseen mielellään kouluun. 

Paljon puhetta on rittänyt ns erityisoppijoiden sijoittamisesta tavallisiin isoihin luokkiin. Tästä tasa-arvolla perustellusta ns inklusiivisuudesta ollaan saatujen kokemusten vuoksi palaamassa takaisin kohti eriytettyjä luokkia.

Luokan hallittavuus ei riipu suoraan ryhmän koosta - isokaan luokka ei itsessään tuota ongelmaa, kunhan opettaja osaa ammattinsa. 

 

Voiko verotusta mitenkään ymmärtää?

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas vieraili Tuusulassa Keski-Uudenmaan Rotaryklubien vieraana keskiviikkona 17.4.2019. Hän kertoi viihdyttävästi verotuksen historiasta ja tästä päivästä. 1600-luvulla on ollut mm. salpietarivero, 1700-luvulla pönkkähamevero ja 1800-luvulla on kokeiltu jo tuloveroa. Vuosien saatossa monista veroista on luovuttu, kuten koiraverosta ja makeisverosta.

Linnakangas esitteli myös Sitran juuri julkaisemaa verouudistusesitystä, jossa veronkiristyksiä ehdotetaan erityisesti päästöihin: mm. lentovero, vero torjunta-aineille ja tuotteiden kulutusvero elinkaaripäästöjen perusteella.

Esko Linnakangas on julkaissut useita kirjoja, jotka liittyvät verotukseen. Mm:
- Historiallinen verokirja (2014)
- Verojen historia - Synty, kehitys, kuolema, ylösnousemus, reinkarnaatio (2016)
- Verokarhun keitto- ja drinkkikirja - Terve elintarvikeverotus (ilmestyy 2019).

Esko Linnakankaan seurassa rotaryveljet Timo Tähtinen ja Klaus Winqvist.

Mitä kuuluu kotiseutumme ilmastonsuojelulle? 

Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen asiantuntija Tapio Reijonen vieraili viikkokokouksessamme 10.4. 2019 kertomassa Keski-Uudenmaan kuntien yhteisestä ilmasto-ohjelmasta ja ilmastonsuojelutoimien tilanteesta. 

Edelleen työn alla oleva ohjelma noudattaa maan hallituksen valtakunnallisia linjauksia. Keskeisenä tavoitteena on kuntien hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tähän pyritään eri sektorien kuten sähkön tuotannon ja käytön, liikenteen ja maatalouden energiatehokkuutta parantamalla ja päästöjä vähentämällä. Sähköntuotannon päästöissä tavoitellaan ko. aikavälillä 40 prosentin säästöjä.

Keskustelua herätti aikataulu, jolla on tarkoitus lisätä merkittävästi sähkö- ja biopolttoainekäyttöisten autojen henkilöautojen osuutta ja pienentää niiden ajosuoritetta.  Ymmärrettävää - aihe kun koskettaa jokaista auton omistajaa. Samoin keskustelutti maatalouden päästövähennystavoite ja keinot siihen pääsemiseksi.  Saunan kiukaan saa kuulemma jatkossakin lämmittää puilla - kunhan ovat kuivia ja puhtaita. 

Suomessa kehitys on monessa mielessä hyvällä uralla: Suomessa tuotetusta sähköstä jo 80% tuotetaan hiilineutraalistiTuusulassa asuvana kiinnosti myös, tietääkö vasen käsi mitä oikea tekee - eli koordinoiko / huolehtiiko K-U Ympäristökeskus Tuusulaa koskevia  eri hankkeita asetettujen ympäristötavoitteiden suuntaan, kuten vaikkapa Rykmentinpuiston ja Asuntomessujen osalta. Näin tapahtuu Reijosen mukaan valtakunnallisen ohjauksen avulla, ei paikallisesti. 

Reijonen arvioi, että KUUMA-seudun yritykset ovat edenneet energiansäästö- ja hiilineutraalisuustavoitteiden suuntaan muita paikallisia tahoja nopeammin. Kimmokkeena on useasti tällaisten kehittämishankkeiden lyhyehköt takaisinmaksuajat. 

KUUMAn energiatehokkuushankkeen edistämiseksi on kehitetty Kunnan Energiatehokkuussopimusmalli KETS, jota Reijonen piti onnistuneena työkaluna.

Lisätietoa aiheesta löytyy KUUMAilmasto-sivuilla

 

Liian hyvää ollakseen totta? 

Illan kaikille avoin tilaisuus 3.4.2019 otsikolla Älä anna huijarin huijata järjestettiin yhteistyössä Keski-Uudenmaan Kuluttajat ry:n kanssa. Yhdistystä tilaisuudessa edusti sen puheenjohtaja Kaisu Mäkinen

Kuluttajaliiton lakimiehen Ilkka Salmisen mukaan paras puolustus huijaria ja huijauksia vastaan on harkinta ja varovaisuus - jo ennakolta. Terveeksi epäluuloksikin kutsuttavissa.

Huijausten kirjo on melkoinen, joten Kuluttajaliitto ylläpitää erityistä Huijausinfo -verkkosivustoa, jossa huijausten ilmenemismuotoja ja niiltä suojautumista  käsitellään perusteellisemmin.  

Tässä poimintoja Salmisen esityksestä:

  • Käyttäjätunnukset ja salasanat ovat sinun omaisuuttasi, älä luovuta niitä kenellekään - edes poliisille tai pankille. Ne eivät niitä kysele eivätkä ole siihen oikeutettuja. 
  • Jos saamassasi yhteydenotossa tai tarjouksessa pienikin asia epäilyttää, jätä asia sikseen. 
  • Ellet ymmärrä tarjouksen ehtoja tai mitä se sinulta edellyttää, älä tilaa, älä hyväksy. 
  • Erimielisyystilanteissa palvelun- tai tavarantoimittajan kanssa voit kääntyä ilmaiseksi Kuluttajariitalautakunnan puoleen, esim tehdäksesi valituksen.
  • Wincapitan tyylisiä sijoitushuijausepäilyjä valvoo ja selvittää Finanssivalvonta.  
  • Maksa verkko-ostos mieluummin luottokortilla kuin tililtä. Luottokorttimaksun voi nopeasti toimien peruuttaa jos ilmenee että sinua ollaan huijaamassa.
  • Ilmoita heti luottokortin myöntäjälle jos korttisi on kadonnut. Tällöin et ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä. 
  • Älä maksa ostostasi ennen kuin sopimuksen ehdot ovat täyttyneet, eli olet saanut palvelun tai tavaran josta maksat, ehkä käsiraha tai vastaava poislukien.

Kuluttajaliiton palveluista osa on kuluttajalle ilmaisia, osa edellyttää liiton jäsenyyttä. Lisätietoa aiheesta täällä

 

Tuusulan kunnan Ruokapalvelut valmistaa yli 6000 annosta päivässä

Alue-esimies Heli Hakulinen kertoi kouluruokailun 70-vuotiaasta historiasta klubikokouksessamme 27.3.

Tuusulassa päätettiin jo vuonna 1917, että kaikille kouluille perustetaan oma keittiö. Asia ei kuitenkaan vielä silloin toteutunut. Ensimmäiset keittiöt aloittivat Paijalassa ja Haarajoella 30-luvulla. Eduskunta määräsi vuonna -43 ensimmäisenä maailmassa, että kouluilla tarjotaan lämmin lounasruoka kaikille koululaisille.

1940-luvulla ruoka oli pääasiassa puuroja ja vellejä, tai ruisleipää, voita, juustoa, maitoa ja juureksia. -50-luvulla alettiin tarjota myös keittoja ja lisäksi d-vitaminoitua maitoa, kuitupitoista näkkileipää sekä kasviksia ja vihanneksia. -60-luvulla otettiin haarukat käyttöön ja liharuuat tulivat listalle. -70-luvulla syötiin runsaasti maksaruokia ja -80-luvulla kanaa ja broileria. -90-luvulla maksaruuat poistuivat ja kansainvälisyys alkoi näkyä valikoimassa. 2000-luvuilla kansainvälisyys ja erityisruokavaliot ovat vahvoja kouluruokailussa.

- Tällä hetkellä painotetaan ekologisuutta ja eettisyyttä ruuan valmistuksessa ja tarjonnassa, käytetään paljon vaihtoehtoisia raaka-aineita ja otetaan oppilaiden toiveita huomioon, totesi Hakulinen. Kouluruokalat ovat muuttumassa ravintolamaisiksi ja viihtyisiksi lounaspaikoiksi.

Tuusulassa kouluruuan tuotantotapana on kylmävalmistus, jossa ruoka valmistetaan keskuskeittiöllä raakana ja kypsennys tapahtuu kouluilla. Menetelmä on ekotehokas ja ruoka saadaan tarjolle tuoreena ja kertaalleen kuumennettuna.

Illan aikana kuulimme monia tarinoita kouluruokailuista vuosikymmenten varrelta. Muistissa ovat inhokkiruuat ja lempiruuat, maut ja tuoksut ja jopa keittäjien nimet.

 

Kulttuuria kaikille - yhdenvertaisesti

Vieraamme 6.3.2019 klubi-illassa oli Sari Salovaara. Hän on taiteen, kultuurin ja taideterapian ammattilainen, toiminut mm kouluttajana, kulttuurisihteerinä ja festivaalituottajana. Nykyään hän työskentelee Kulttuuria kaikille -palvelussa kulttuuripalvelujen toimivuuden parantamiseksi toimintarajoitteisille ihmisille.

Kulttuuria kaikille -palvelun juuret ovat Sarin museoalalla tekemässä vammaisten ihmisten oikeuksiin liittyvässä saavutettavuustyössä. Palvelun avainsanoja ovat saavutettavuus ja esteettömyys vaikkapa lasten, vanhusten ja erilaisten vammaisryhmien kannalta. Näillä voi olla näköön, kuuloon, liikkumiseen liittyviä tai muita rajoitteita.

Sari Salovaara avustajansa Ninnun seurassaSari Salovaara avustajansa Ninnun seurassa

Sarin arvion mukaan noin kolmasosalla Suomen kansasta on joku vamma tai rajoite, vastaavasti noin kymmenellä prosentilla rajoite määrittää henkilön arkipäivää.

Palvelu elää kuten opettaa: nettisivut ovat selkeät ja palvelevat eri kielillä plus viittomina sekä teksti puhuttuna 

Kulttuuria kaikille -palvelun taustalla on Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. Sen toiminta rahoitetaan lähinnä verovaroista, Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.

Esimerkkejä esteettömyyden huomioimisesta läheltä ja kaukaa:
-Halosenniemi - hankala paikka - mutta kertovat tästä nettisivuillaan todenmukaisesti
-Turun linna - esteetön
-Tennispalatsi - esteettömyyskartta, sormin tunnusteltavissa;
-Festivaalit - esteettömät bajamajat
-Kiasma - matalien penkkien lisäksi korkeat istuimet joista on helppo nousta
-Akropolis Ateenassa - invahissi rakennettu Parthenonin temppeliin

Sarin arkea on liikkumista  rajoittava vamma, minkä vuoksi hänellä oli mukanaan henkilökohtaisen avustajansa, labradorinnoutaja Ninnu, joka pyynnöstämme antoi pienen työnäytöksen pudonneen kännykän noutamisessa. Koira osaa myös vetää emännälleen sukat jalkaan, avata oven, tilata hissin jne. Videolla lisää Sarin ja Ninnun yhteistyöstä. Katso!

Ninnu on Invalidiliiton avustajaksi kouluttama koira, mutta tällaisia koiria ei riitä kaikille tarvitseville - siksi tarvittaisiin omakoulutushankkeita ja niille rahoitusta. Voisiko tämä olla Rotaryklubille mahdollinen tukikohde?

 

 

Katsaus asuntokauppaan Tuusulassa

Yrittäjä ja rotaryveljemme Jari Vähämäki Keravalta vastasi 6.2. klubi-illan annista. Jari luotsaa keravalaista franchising-yritystä RE/MAXin Kotineliöt | Asunnonkatu Oy LKV.

REMAX tarjoaa tunnetun brändinsä ja toiminnan puitteet kevytyrittäjinä toimiville itsenäisille kiinteistönvälittäjille. Nämä voivat näin keskittyä varsinaiseen kaupantekoon. Yritysesittelyn materiaali löytyy täältä.

Jarin mukaan seuraavat ilmiöt korostuivat Suomen asuntomarkkinoilla 2018: 

1. Kuluttajien ostointo oli nihkeämpää kuin markkinat odottivat, mm matalana pysyneen korkotason perusteella. Kunta- ja aluekohtaiset erot asuntojen myynnin sujumisessa ja hintakehityksessä olivat suuria.
2. Muuttoliike "maalta"suuntautui suoraan kehyskuntiinkin, ei vaiheittain pk-seudun kaupunkien kautta kuten ennen. 
3. Suuret taloyhtiölainat ja vuokratonttien osuus on kasvussa. Ne mahdollistivat alemmat myyntihinnat ja siten maaseudulta tulijallekin tilaisuuden päästä käsiksi Etelä-Suomessa sijaitsevaan asuntoon edullisemmin. Kääntöpuolena on entistä suuremman velkasumman tuoma rasite ja muut riskit.

Suomessa on tavoitteena ollut hankkia omistusasunto, toisin kuin muualla Euroopassa, jossa koti on useimmiten vuokrattu. Nyt alkaa meilläkin olla nähtävissä kasvava trendi kohti vuokra-asumista. Tämän taustalla on osaltaan paine työvoiman liikkuvuudelle - uudelleensijoittumiselle nousevien työpaikkojen läheisyyteen.

Veli Jari esitteli asuntokaupan kehitystä tilastojen valossa (linkki). Keskustelussa nousi esiin mm seuraavaa:

  • Lainapäätösten määrä v 2018 nousi aiempiin vuosiin verrattuna
  • Kauppa käy ympäri vuoden: eri kuukausien välillä ei ole merkittäviä eroja - poikkeuksena isojen perheasuntojen kauppapiikki kesäaikana, jota selittää lasten koulunvaihdon ajoittaminen ennen uuden kouluvuoden alkua 
  • Kauppahintojen rintamalla rauhallista: niissä ei Keski-Uusimalla esiinny merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna
  • Tuusulassa kauppojen määrä nousi vuodesta 2017 kun Keravalla oli vastaavasti hiipumista. 
  • Nurmijärvi-ilmiö näyttäisi tekevän paluuta. Nuoria perheitä muuttaa nyt pk-seudulta erityisesti Tuusulaan kohtuuhintaisten perheasuntojen perässä. Omakotitalotkin käyvät kaupaksi, jopa ensiasunnoiksi. 
  • Omakotitalon ostajalta vaaditaan tarkkuutta: oman talon ylläpito on kallista, päivitettävä koko ajan, jotta talon kunto ja siten arvo pysyy. Remontit ovat ostettuina kalliita ja osaavista tekijöistä on pula. 
  • Kannattaako asunto remontoida paremman myyntihinnan toivossa? Ei välttämättä: esim 20 kE keittiöremppa nostaa myyntihintaa vain n 5k€
  • Virolaiset rakennusmiehet ovat ostajina uusi asiakaskunta - ostavat tienesteillään peruskuntoisia taloja, remontoivat niitä töiden ohessa. 
  • Kerros- ja rivitaloyhtiöissä ennakoiva kunnossapito - löytyy surullisia ja kalliiksi käyneitä esimerkkejä taloyhtiöistä joissa ei tehdä remontteja ajoissa.
  • Takavuosina rakennetut isot, suoralla sähkölämmityksellä varustetut omakotitalot voivat olla vaikeita myydä korkeiden ylläpitokustannusten ja remonttirästien vuoksi
  • Asunnon myynti toteutuu Remaxin kokemuksen mukaan yleensä ensimmäisten viikkojen aikana - jos on toteutuakseen, ilman merkittävää pyyntihinnan pudottamista.

Uuden kynnyksellä - Minna Karhunen

Kuntaliiton toimitusjohtajana 1. helmikuuta aloittava Minna Karhunen ehti läksiäiskiireidensä keskellä vierailla avoimessa klubi-illassamme 30.1. 2019. Edeltäneet neljä vuotta hän toimi Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana.

Vauhdikkaassa ja välittömässä esityksessään Minna sekä palasi kokemuksiinsa Valtion aluehallinnosta että loi katseen tulevaan, odotuksiinsa kuntien edunvalvonnasta. Esitysmateriaali tässä.

Päätöksenteon hitaus kuuluu olevan julkishallinnon helmasynti. Ei maallikollekaan varsinainen yllätys, vaikkapa sote-uutisten perusteella. Jäämme seuraamaan, millaista liikettä Minnan innostava ja osallistava johtamistyyli saa aikaan Kuntaliitossa. 

Kysymyksiin vastaamassa - Minna ja AstaKysymyksiin vastaamassa - Minna ja Asta

 

Koulutus elämään-säätiö tukee avullamme Tuusulan lapsia ja nuoria

Sami Teikko, Koulutus elämään -säätiön toiminnanjohtaja ja opettaja esitteli 16.1. klubikokouksessa järjestönsä toimintaa.

Koulutus Elämään-ohjelma kykenee laajentamaan vaikuttavaksi tunnustettua toimintaansa lasten ja koulunuorten terveen, päihteettömän kehityksen tukena sitä mukaa kuin sen rahoituspohja vahvistuu. Niinpä Tuusulan Rotaryklubikin jatkaa edellisvuonna aloittamaansa tukea ohjelmalle Tuusulan kouluissa myös vuonna 2019. 

Voit katsoa Koulutus Elämään - esityskalvot videoineen tästä, ne tiivistävät tehokkaasti Samin ydinviestin.

 

Kevätkauden startti - klubineuvottelu 9.1.2019

Mukavat parikymmentä klubilaista kokoontui kevätkauden lähtövaatteen alle lumen kietomaan Gustavelundiin. Astan lähtölaukauksesta ampaisi estradille uusi jäsenemme Niklas Turku, joka osoittautui ego-esitelmässään piinkovaksi hiihtoaktiiviksi. Lahden MM-kisat sekä monet maailmancupit kotomaassa ja maailmalla on tullut kierrettyä vuosien mittaan tuomarineuvoston sihteerinä, teknisenä delegaattina ja muissa toimitsijarooleissa. Lisää aiheesta vuoden takaisessa Ylen jutussa

Toisen polven rotarina ja Loviisan klubin ex-jäsenenä rotaritoiminta on Niklakselle ennestään tuttua. Leipätyönään Niklas aloitti vastikään Tuusulan seurakunnan kiinteistöpäällikkönä.  Tervetuloa Tuusulan klubiin Niklas!

Niklas TurkuNiklas Turku

Asta-presidenttimme muistutti kevätkauden tarkentuneesta toimintakalenterista, joka löytyy etusivun alaosasta. Kevään Viron matkan suunnittelua lähdetään edistämään sihteerin johdolla kokouksessa saadun evästyksen pohjalta. 

Klubineuvottelun jälkeen piti klubin hallitus kokouksensa. Sen päätöksistä tullaan viestimään erikseen.  

Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus on yrittäjien apuna

Toimitusjohtaja Elina Pekkarinen kertoi Keuken toiminnasta klubikokouksessa 28. marraskuuta. Keuke palvelee Järvenpään, Karkkilan, Keravan, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yrittäjiä erilaisissa kysymyksissä yrityksen perustamisesta sukupolvenvaihdokseen. Vuodessa asiakkaita on lähes 2000. Palvelu on yrittäjille maksutonta. Kunnat haluavat rahoittaa yrityksille suunnattua tukea, koska jo yhden uuden yrityksen syntyminen on kunnalle plussaa mm. verotuloina.

  • Kuntien kannattaa kehittää omia lupakäytäntöjään joustaviksi ja sujuviksi. Sähköiset palvelut ovat esim. rakennuslupa-asioissa tätä päivää ja tulevaisuutta. Ei ole kenenkään edun mukaista juoksuttaa ihmisiä paperinippujen kanssa viranomaisia tapaamaan.

Tuusulalaisista yrityksistä mm. Konditoria pH7, Vuorenteko Oy ja Kellokosken Koneistus Oy ovat saaneet merkittävää apua Keukelta. Parin viime vuoden aikana maahanmuuttajien osuus yritysten perustamisessa on lisääntynyt huomattavasti.

Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksessa työskentelee yhdeksän työntekijää, jotka perehtyvät aina huolellisesti ja paneutuen jokaisen asiakkaan tilanteeseen. Asiakaspalaute onkin kiittävää ja tyytyväistä.

 

Katso lisää https://keuke.fi/

Keuken toimitusjohtaja Elina Pekkarinen kertoi rotareille yritysneuvonnan eri mahdollisuuksista. Keuken toimitusjohtaja Elina Pekkarinen kertoi rotareille yritysneuvonnan eri mahdollisuuksista.

 

Yhteisellä aterialla nuorten kanssa - pikaraportti

Perjantai-illan hämärtyessä 23.11. 2018 kokoonnuimme laittamaan ruokaa ja aterioimaan yhdessä kolmisenkymmenen teini-ikäisen nuoren kanssa Tuusulan uuden seurakuntakeskuksen suojissa. 

Yhdessä kokatessa tuli myös uusi keittiö hienoine laitteineen testattua - hienosti toimi kaikki!  Pääruokaryhmä tässä työn touhussa.

Herkullisen ruuan edessä on toisinaan tarpeellista nöyrtyä. Tällä kertaa persiljan vuoksi. 

Ja oikein hyvähän siitä tuli! Todistajina rotarytiimimme Liisa, Ilkka ja Juha sekä  seurakunnan pääemäntä Anneli. Kameran takana Jaan.

Kiinnostavaa oli vaihtaa ajatuksia maailman menosta ja nuorten maailmasta monenlaisten nuorten kanssa! 

 

 

IC-kokous: Uudenmaan sotekokeilun kuulumisia

Gustavelundin auditorion lavalle nousi 21.11. Lääkärikeskus Aavan toimitusjohtaja Raija Tapio. Hän on kasvanut Aavan kasvun mukana edeten  vuosien mittaan laboratorionhoitajasta yrityksen toimitusjohtajaksi.   

Aava on lääkäri Juhani Ahon perustama perheyritys - ja perheyrityksenä se aikoo pysyäkin. Perustajan viisi lasta ovat mukana Aavan toiminnassa luotsaamassa sitä kohti tulevaisuutta. 

Lisätietoa Aavasta yrityksenä täällä

Toimitusjohtaja Raija TapioToimitusjohtaja Raija Tapio

Aava lienee tunnetuin Työterveyspalvelujen tuottajana. Tällä saralla yritys on kehittänyt LUOTSI-palvelumallin, jossa asiakas soittaa suoraan hoitajalle, ilman ajanvarausprosessia. Hoitaja konsultoi tarvittaessa työparinaan toimivaa lääkäriä, joka voi kirjoittaa sähköisen reseptin suoraan apteekkiin. "Vastaanotolla" ei ole välttämättä tarvetta käydä lainkaan  Työntekijä säästää aikaa ja työnantaja rahaa. Tieto kulkee ihmisen sijasta.

Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilua on nyt takana puolisentoista vuotta. Kokeilu kattaa perusterveydenhuollon ja mukana ovat Hyvinkää, Järvenpää ja Tuusula sekä 8000 kuntalaista, näistä Aavan asiakkaina kolmisen tuhatta. Kokeilussa olevan asiakaskunnan keski-ikä on alle 50 vuotta, monilla näistä on ennestään kokemusta  Aavan työterveyspalveluista.

Tilastojen ja laatumittareiden valossa Aava on hoitanut asiakkaan itse kuntoon kilpailijoita useammin, lähettämättä asiakasta muualle jatkohoitoon. Laadukkaan työn kääntöpuolena tällainen palvelutapa tulee Aavalle kalliiksi, koska kuntayhtymä hyvittää palveluntuottajalle vakiosumman potilasta kohti per vuosi. Myös asiakaskunta on hoidon tarpeeltaan raskaammasta päästä.

Kokeilu on silti mielekäs: hoitajan työkenttä Aavalla on kehittynyt ja laajentunut, samoin hoitaja-lääkäri-parityöskentely on kehittynyt ja sujuvoittanut hoitoketjua.  Aava  suunnittelee olevansa mukana perusterveyspalvelujen tuottajana jatkossakin.

Valinnanvapauskokeilu jatkuu vielä ensi vuoden loppukesään saakka. Kenties kokeilun jälkeen seuraa palvelun pilotointivaihe, mutta tähän liittyy vielä runsaasti avoimia kysymyksiä palvelumallin, aikataulun ja rahoituksen suhteen.

Palvelusetelimalli, jossa raha seuraa asiakasta, tuntui saavan tilaisuuden yleisön suunnasta kannatusta, kokeilussa käytetyn kapitaatiomallin sijaan. Keskustelussa esitettiin vahva toive asiakkaan tuntevasta omalääkäristä, jolta suomen kieli sujuu ongelmitta.

Ennalta ehkäisevillä hyvinvointi- ja terveyspalveluilla tulee olemaan yhä merkittävämpi rooli, jotta palvelut pystytään rahoittamaan ikääntyvässä Suomessa. 

Hyvinvointipalveluihin Aava on kehittänyt VIRTA-palvelukokonaisuuden. Erityisen hyvinvointi-indeksin avulla pyritään tunnistamaan asiakkaan tilanne ja palvelutarve hoidon suunnittelemiseksi.  

Eräs ennakoivan terveydenhoidon mahdollistaja on asiakkaan itse tuottamat sähköiset mittaustiedot, joiden hyödyntämiseen on Aavalla varauduttu luomalla rajapinnat älykkäille mittalaitteille  ja -sovelluksille.

Entä jos valtakunnallinen SOTE ei toteudu?

Raija Tapion mukaan ketterien, kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämistä tarvitaan joka tapauksessa. Terveydenhuollon yksityistämisbuumi saisi oletettavasti vauhtia myös. 

Islam ovellamme - klubiesitelmä 14.11.2018

Illan vieraamme oli Risto Soramies, Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan piispa. Hän kävi oppikoulunsa Keravalla, samassa koulussa ja yhtä aikaa veli Klaus Winqvistin kanssa. 

Koulutoverit vuosien takaa - Risto Soramies ja Klaus WinqvistKoulutoverit vuosien takaa - Risto Soramies ja Klaus Winqvist

Soramiehellä on vahva kokemus illan aiheesta: hän on työskennellyt yhteensä 40 vuotta muslimien, lähinnä turkkilaisten parissa Saksassa ja Turkissa. Hän myös perusti Istanbulin luterilaisen seurakunnan ja johti sitä usean vuoden ajan. 

Tunti on lyhyt aika. Soramies ehti silti valottaa keskeisimpiä piirteitä islamin alkuperästä ja historiasta, kuten myös sen luonteesta sekä uskonnollisena että yhteiskunnallisena liikkeenä. 

Soramiehen näkemyksen mukaan islamin on mahdoton sopeutua eurooppalaisuuteen. Islamissa uskonto kattaa kaiken - valtiota tai yhteiskuntajärjestystä ei voi siitä erottaa. Siksi on viisasta tunnistaa ja tunnustaa eurooppalaisten ja islamilaisten arvojen ja ajattelutapojen erot, ja kummankin pitäytyä reilusti omassaan. ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”

Mekan Suuri Moskeija iltavalaistuksessaMekan Suuri Moskeija iltavalaistuksessa

Khomeinin vallankumous toi islamin maailmanlaajuisen huomion kohteeksi 1970-luvulla uskonnollisena ja yhteiskunnallisena tekijänä, ensimmäinen öljykriisi teki saman taloudellisessa mielessä. 

Muslimien osuus Euroopassa on nopeasti kasvanut ja kasvaa edelleen. Esimerkiksi Saksassa on tänään yli 5 miljoonaa muslimia - tosiasia jonka kanssa on opittava elämään.

Vierailu Hetzner Finlandin datakeskukseen 7.11.2018

Business Office Assistant Helena Hurri toivotti parikymmenpäisen ryhmämme tervetulleeksi Hetznerin uudenkarheaan datakeskukseen. Yritysesittelyn myötä  seuraamme liittyi Head of Datacenter Operations Joonas Terhivuo.

Hetzner on saksalainen perheyritys, jolle Tuusula on ensimmäinen Saksan ulkopuolinen datakeskus.  Se aloitti toimintansa tänä kesänä. 

Hetznerin Suomeen ja Tuusulaan sijoittumisen perusteita olivat mm sähkön edullisempi hinta, Saksaa pienempi jäähdytysenergian tarve ja Tuusulan kunnan kyky ja halu tarjota vaatimuksia vastaava tontti ja muut palvelut kansainvälisen lentokentän kyljessä.

Mutta Itämeren alitse Suomen ja Saksan välille vedetty suora valokuitukaapeli oli se, mikä ylipäätään loi toimintaedellytykset Hetznerille Suomessa. Kaapelin rakentaminen poisti myös Suomen riippuvuuden aiemmin vain Ruotsin kautta kulkeneista datayhteyksistä. Askel kohti Suomen digitaalista itsenäisyyttä!

Tässä Hetznerin Suomeen tulon merkeissä tuotettu video

Tuli sitten Joonaksen vuoro ottaa komento ja luotsata meidät datakeskuksen ytimeen, konesaleihin. Palvelinryppäiden värivalot siellä tanssivat kuin diskossa ikään ja ilman täytti tuhansien jäähdyttimien humina.   

Isäntämme äärimmäisenä vasemmalla, palvelinten sankka muuri kiiltää taustalla

Hetznerin datakeskukset on pitkälle vakioituja. Niinpä virtuaalikierros havainnollistaa hyvin meillekin avautuneita näkymiä. 

 

 

Suuret kiitokset Helena, Joonas ja Hetzner Finland kun avasitte meille ovenne ja maailmaanne.  Onnea ja menestystä! 

 

Piirikuvernööri vieraanamme 31.10.

Syksyiseen rotaryohjelmaan kuuluu vuosittain vaihtuvan piirikuvernöörin tutustuminen alueensa klubeihin ja päinvastoin. Irmeli Viherluoto-Lindström on piirimme kuvernööri toimintakaudella 2018-2019. Saimme hänet vieraaksemme lokakuun viimeisenä iltana. 

Käätyjen kimallusta: presidenttimme Asta ja kuvernööri Irmeli Vihervuori-Lindström

Piirikuvernöörin esittäytymisen jälkeinen tilannekatsaus ja poiminnat piirin toimintasuunnitelmasta kirvoittivat avoimen ja rakentavan kriittisenkin keskustelun rotaryliikkeen tilanteesta ja tulevaisuuden suunnasta.

Katsottiin että toimintamme ydin ja lisäarvo syntyy paikallisuudesta. Siksi myös pääosa jäsenmaksuista tulisi käyttää paikalliseen toimintaan, toisin kuin tänään. Kaivattiin lisää läpinäkyvyyttä Suomen Rotaryn ja Rotary Internationalin toiminnan sisältöön ja lisäarvoon. Rivijäsenelle nämä jäävät usein liian epäselviksi. 

Oman piirimme tuki erityisesti nuorisovaihdon organisoinnin tukemisessa tunnistettiin ja tunnustettiin.

Neljän kysymyksen koe kiteyttää selkeästi rotaryliikkeen eettiset perusarvot. Ne pitäisi rohkeasti nostaa esiin näinäkin aikoina.

Ilmastonmuutos tulisi klubilaisten mielestä nostaa järjestömme ykkösprioriteettien joukkoon viipymättä, ei vasta vuosien päästä.

Kuvernöörimme rohkaisi meitä vuorovaikutukseen myös Viron klubien suuntaan. Kontakteja virolaisedustajiin päästiin solmimaan piirin syyskokouksessa. Virohan kuuluu samaan rotarypiiriin kuin me Tuusulassa.   

Evanston, Rotary Internationalin päämajakaupunki lomalaisen silmin. One Rotary Center horisontissa, hetki ennen ukkosmyrskyn puhkeamista. 

 

Syyskokoustunnelmia 24.10.

Sääntömääräisessä syyskokouksessa luotiin katse päättyneeseen toimintavuoteen yhdistyksen vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen kautta. Seuraavan toimintakauden hallitus valittiin. Kokouksen pöytäkirja tulee jakoon erikseen myöhemmin.

Pyöreitä vuosia täyttäneet rotaryveljet Tapio Hietaniemi ja Olavi Juntunen saivat rintapieliinsä kiiltävät muistot juhlan kunniaksi. Onnittelemme!

Toivotimme klubimme uudeksi jäseneksi ammattivalmentaja  Juha Jäntin, joka esitteli itsensä ja taustansa sydämellisen persoonallisessa ego-esitelmässään. Tervetuloa mukaan Jussi!

Sattumaa tai ei, mutta Juhan 50-vuotispäivä osui samoihin aikoihin Rotaryjäsenyyden alkamisen kanssa. Siinä toinen syy juhlia! 

 

IC-kokous Keravalla 17.10.2018

Kansanedustaja Kari Tolvanen piti esitelmän Suomen kansallisesta turvallisuudesta täydelle salilliselle Keski-Uudenmaan rotaryveljiä ja -sisaria.  

Kari Tolvanen  on Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 2011 alkaen sekä rikosylikomisario, joka toimi Helsingin Poliisin väkivaltarikosyksikön eli ns. murharyhmän johtajana vuosina 2001–2011. Toukokuusta 2015 lähtien Tolvanen on toiminut Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajana. Eduskunnassa hänellä on menossa toinen kausi.

Esitelmässään Kari korosti YK:n tuoreen raportin tuella, että Suomi on maailman 1. onnellisin kansa ja asiat ovat meillä hyvin. Maailma tosin on muuttunut, myös meillä tämä muutos havaitaan. Sisäistä ja ulkoista turvallisuutta on vaikea erottaa toisistaan. Suomeen tulee kaikki maailmalla havaitut ilmiöt, ennemmin tai myöhemmin.

 

Tuusulan Rotareissa tehtiin kesällä historiaa: klubia johtaa harvinaisen naisvetoinen johtotiimi

Tuusulalainen Asta Juntunen on Tuusulan Rotareiden historian ensimmäinen naispresidentti. Pestin hän otti vastaan tänä kesänä. Varapresidentin nuijaa heiluttelee Sanna Kervinen, joten Tuusulassa on harvinaisen naisvetoinen johtotiimi.

– Rotareihin pääsivät aiemmin vain miehet. Tilanne on muuttunut jo kauan sitten, ja myös naiset ovat tervetulleita, kertoo Juntunen.

Parhaiten olen tutustunut ihmisiin juuri Rotaryklubin kautta.

Yhä edelleen löytyy klubeja, joihin naisilla ei ole pääsyä. Juntusessa se ei herätä tunteita suuntaan eikä toiseen.

– Niissä on miehiä, jotka ovat olleet toiminnassa mukana hyvin pitkään. Se voi olla heille ainoa paikka, jossa pääsee juttelemaan niin sanotusti miesten kesken, Juntunen ymmärtää.

Rotary on palvelu- ja hyväntekeväisyysjärjestö. Perusajatus on humanitaarinen palvelutyö sekä paikkakunnalla että maailmanlaajuisesti. Kärkiteemat ovat rauhantyö, sairauksien torjunta ja puhdas vesi. Paikallisella tasolla toteutetaan palveluprojekteja, jotka tuottavat hyvää lähiympäristössä. Rotareiden yksi näkyvimmistä ohjelmista on nuorisovaihto. Vuosittain yli 8000 nuorta maailmassa voi tutustua vieraaseen kulttuuriin Rotary-järjestön välityksellä.

Juntunen kertoo, että Tuusulan Rotaryt kokoontuvat kerran viikossa kokoukseen Gustavelundiin.

– Jokaisessa kokouksessa on alustus jostakin kiinnostavasta ajankohtaisesta aiheesta. Alustuksen tekee joko kutsuttu vieras tai klubin jäsen.

Yksi presidentin päätehtäviä onkin koota kaudelleen mahdollisimman mielenkiintoinen ja monipuolinen ohjelma. Juntusen kauden ohjelma kantaa nimeä Ole innostaja, joka on Rotary Internationalin presidentin antama teema toimikaudelle 2018–2019.

– Meillä oli syyskuussa elokuvatuottaja Marko Röhr kertomassa elokuvan teosta, tässä kuussa kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) alustaa Keravan Rotaryklubin järjestämässä tilaisuudessa aihetta Suomen sisäinen turvallisuus ja marraskuussa lääkärikeskus Aavan toimitusjohtaja Raija Tapio tuo Uudenmaan sotekokeilun kuulumisia, Juntunen listaa esimerkkejä kauden ohjelmasta.

Ennen jokaista kokousta rauhoitutaan yhdessä syömään päivällinen.

– Meillä on hieno verkosto, jossa on miehiä ja naisia monenlaisista tehtävistä ja ammateista.

Juntunen itse työskentelee Sininauhaliitossa järjestöpäällikkönä. Rotareihin hän lähti aikanaan miehensä esimerkin innostamana. Alkuun hän toimi liikkuvan työnsä takia verkkoklubissa, joka kokoontui nimensä mukaisesti verkossa. Työtehtävien muuttuessa matkustaminen vähentyi, ja toimiminen paikallisessa Rotaryklubissa mahdollistui. Noin viisi vuotta sitten Juntusesta tuli Tuusulan Rotaryklubin jäsen. Juntunen nauttii toiminnasta, jossa voi tehdä hyvää, tutustua eri alojen ihmisiin ja saada heiltä tietoa ja näkemyksiä.

– Olen asunut Tuusulassa jo melkein 20 vuotta, mutta parhaiten olen tutustunut ihmisiin juuri Rotaryklubin kautta, Juntunen kiittelee. 

(Haastattelu on julkaistu  Keski-Uusimaa-lehdessä 10.10.2018)

 

5G - mitä ihmettä? Klubi-ilta 10.10. 2018 

Illan vieraamme oli Jaska Sainio, Head of Release Product Management, Nokia. Hän avasi ansiokkaasti kovin teknistä aihetta meidän maallikojen kielelle. 

 Jaska Sainio, NokiaJaska Sainio, Nokia

5G tarkoittaa viidennen sukupolven digitaalista mobiiliteknologiaa. Kännykkämme liikennöivät tänään pääasiassa 3G ja 4G -verkkojen yli. Nokia keskittyy  nykyään juuri mobiilin verkkoteknologian kehittämiseen ja rakentamiseen. 

Suomi on ensimmäisten joukossa 5G-mobiiliverkkojen rakentamisessa: Elisa ja Telia ovat näyttävästi julkistaneet 5G-verkkojensa pystyvän jo välittämään puheluita. Viestintäviraston taajuushuutokauppa on pidetty ja operaattorit pääsevät käärimään hihat kaupallisen toiminnan aloittamiseksi parin vuoden sisällä. 5G-teknologiaa hyödyntävien päätelaitteiden on näet määrä tulla ostajien ulottuville vuoden 2020 tienoilla. 

Patentit ovat tulevan liiketoiminnan kannalta avainasemassa ja Nokialla on jo kasassa merkittävä 5G-patenttisalkku. Nokia on vastikään solminut miljardien kaupat 5G-verkkojen rakentamiseksi USAan, samoin kilpailija Ericsson. Alan kaikki toimijat investoivat nyt tähän teknologiaan.

Yleisö kyseli mm 5G-tukiasemien säteilyvaikutuksista - niitä on syytä selvittää paremmin. 5G käyttää entistä korkeampia taajuuksia, minkä vuoksi 5G-puheluiden kuuluvuus rakennuksissa voi vaihdella. Avuksi tullee aikanaan vanhemmilta verkkoteknologioilta vapautuvat alemmat taajuudet jotka läpäisevät seiniä helpommin.

Miksi yhä uusia mobiiliteknologioita on sitten kehitettävä?
5G tuo helpotusta jyrkästi paisuvaan langattomaan dataliikenteeseen, jota erityisesti kuluttajille suunnattujen videopalvelujen yleistyminen kasvattaa. 4G-verkot ovat jo nyt ajoittain tukossa. 5G-teknologia tulee kasvattamaan tukiasemien välityskapasiteettia jopa 20-kertaiseksi nykyisestä hyödyntäen olemassa olevia tukiasemia. 

Tulevia käyttökohteita 5G-maailmassa ovat mm reitittimet, älypuhelimet ja teollisuuden käyttöön tulevat soveltamisalueet kuten IoT. 5G vienee käyttäjäkokemuksen jälleen uudelle tasolle.

Vetäväksi lopuksi Jaska Sainio näytti meille oululaisen vision ylihuomisen 6G-maailmasta. Sen voi katsoa uudelleen täältä.

Nicehearts tekee yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä

Toiminnanjohtaja Johanna Sjöholm kertoi klubikokouksessamme 3.10. 2018 Nicehearts ry:n toiminnasta tyttöjen ja naisten hyväksi. 

Johanna Sjöholm, Nicehearts ryJohanna Sjöholm, Nicehearts ry

Sjöholm totesi, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2  miljoonaa euroa. Kuntien ja valtion kannattaa satsata nuoriin, sillä kokonaislasku nuorten syrjäytymisestä Suomessa on tällä hetkellä noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. 

Nicehearts toimii mm. Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Lappeenrannassa ja kohtaa noin 3000 ihmistä vuosittain. Toiminnan piirissä ovat sekä tytöt että aikuiset naiset. Tytöt ovat pääasiassa kantaväestöä ja naiset maahanmuuttajataustaisia. Tyttöjä yhdistävä tekijä on yksinäisyys: syystä tai toisesta heillä ei ole ystäviä. Yksinäisyyden taustalla on usein erilaisuuden kokemus tai vaikeudet kotona. 

On tärkeää, että Niceheartsin kokoontumispaikat ovat turvallisia ja että kävijät kokevat tulevansa kohdatuiksi. Tulemalla mukaan toimintaan tyttö tai nainen saa ystäviä, harrastuksia ja rytmiä omaan arkeensa. 

Johanna Sjöholm kertoi, että myös pojille ja miehille tarvittaisiin kipeästi vastaavaa toimintaa. Jonkun pitäisi se vain aloittaa. "Mekin lähdimme pienestä liikkeelle ja nyt toimimme jo monessa kaupungissa."

Niceheart ry:n toiminnasta tarkemmin: linkki

 

Elokuvan lumoa

Elokuvatuottaja Marko Röhr vieraili 26.9. järjestämässämme avoimessa tilaisuudessa teemanaan ”Elokuva, luonto ja elämä”. Syysmyrskystä huolimatta saimme paikalle hyvän osanoton - viitisenkymmentä innokasta kuulijaa.

Nuorta ja nuorekasta yleisöä Nuorta ja nuorekasta yleisöä

Röhr kertoi elokuvan tekemisestä, näytti otteita tuotannoistaan ja keskusteli yleisön kanssa. Röhr aloitti elokuvauransa näyttelijänä pienissä rooleissa joiden tuloilla hän pystyi rahoittamaan opiskelujaan. 1980-luvulla alkaneen uransa hän on tehnyt pääasiassa ohjaajana ja tuottajana yhtiönsä MRP Matila Röhr Productions Oy kautta.  

Tuottamiensa filmien yhtenä genrenä Röhr otti esille luonnon ja siitä vielä sydäntään erityisen lähellä olevat vedenalaiset kuvaukset, tärkeänä esikuvanaan tutkimusmatkailija ja dokumentaristi Jacques Cousteau. 

"Maailmalla meidät tunnetaan parhaiten luontoelokuvista, vedenalaisen kuvaamisen osaamisesta ja  ammattitaidosta siinä. Yhtä luontoelokuvaamme on myyty neljäänkymmeneen maahan".

 

Marko RöhrMarko Röhr

Röhrin mukaan luontoelokuvat kestävät aikaa muita elokuvagenrejä paremmin - niitä saatetaan myydä vielä jopa kymmenen vuotta valmistumisensa jälkeen. 

Pääsimme näkemään ensimmäisenä maailmassa otteen pian julkaistavasta uudesta elokuvasta ”Ailo. Pienen poron tarina” joka on ranskalais-suomalaista yhteistyötä ja kuvattu Lapissa. Menestymisen odotukset ovat korkealla: elokuvaa on myyty laajasti kansainväliseen levitykseen jo ainakin Euroopassa ja Kauko-Idässä.

Tulossa ensi-iltaan syksyllä 2018 Tulossa ensi-iltaan syksyllä 2018


MRP:n muita tuotantoja ovat mm Järven tarina, Metsän tarina, Rukajärven tie ja Äideistä parhain. Lisätietoa yrityksestä ja sen tuotannoista täällä.

Teksti: Aku Eronen & Jaan Herttua Kuvat: Päivi Herttua

 

Vaihto-oppilaana Saksassa

Emilia Turunen kertoi vaihto-oppilasvuodestaan Saksassa klubikokouksessamme 12.9.2018. Emilian mukaan vuosi oli elämän paras. – Opin uuden kielen ja sain paljon ystäviä. Hienoa oli myös, että opin elämään tässä hetkessä ja nauttimaan asioista, jotka tulivat vastaan.

Värikkäät kuvat ja kertomukset seurasivat toisiaan, kun Emilia nosti esiin jakson huippuhetkiä ja tapahtumia. Vuoden aikana koulunkäynnin lisäksi ehti harrastaa mm. maastopyöräilyä, laskettelua ja retkeilyä, reissata eri puolilla Eurooppa ja väettää aikaa ystävien kanssa. Saksassa elettiin juhlasta juhlaan. Oli olutjuhlia, viinijuhlia, joulumarkkinoita, karnevaaleja ym. Makkara ja olut kuuluivat kiinteästi kaikkien arkeen.

Kaveriporukat olivat tärkeitä ja Emilia pääsi mukaan ”Kerzenheimin poikien” hauskaan ryhmään ”pikkusiskoksi” ja mm. pelaamaan jalkapalloa ja järjestämään tapahtumia.

Emilia Turunen ja Asta JuntunenEmilia Turunen ja Asta Juntunen

Saimme terveiset paikalliselta klubilta ja Emilian kiitokset, kun vaihto-oppilasvuosi järjestyi rotareiden kautta.

 

Klubikokous 5.9.2018 Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet

Diplomi-insinööri ja rakennesuunnittelija Sakari Kaustinen kertoi klubikokouksessa miksi rakennukset homehtuvat ja mitä pitäisi tehdä, että niin ei kävisi. Yleinen virhe on, että ilmastointi pysäytetään yöksi. Tällöin rakenteisiin kertyy kosteutta, joka aiheuttaa homeen muodostumista. Home viihtyy samassa lämpötilassa kuin ihminenkin.

Illan vieras Sakari Kaustinen oikealla, vierellään arkkitehti ja rotaryveli Klaus Winqvist.Illan vieras Sakari Kaustinen oikealla, vierellään arkkitehti ja rotaryveli Klaus Winqvist.

Rakennusvaiheessa hankaluuksia tuottaa runsas vedenkäyttö valuvaiheessa. Rakenteet ja pinnat eivät useinkaan ehdi kuivua riittävästi ennen seuraavaa rakennusvaihetta. Esimerkiksi muovipinnoitteet kiinnitetään liimalla ja kosteus jää muhimaan muovin alle.

Rakennusten ylläpito on erittäin tärkeää. Erityisesti kunnat ovat pyrkineet säästämään mm. pysäyttämällä ilmanvaihdon yöajaksi ja joutuneet lopulta maksamaan moninkertaisesti, kun koulut ja kunnantalot ovat homehtuneet.
Kaustinen esitteli myös juuri auenneen Taidemuseo Amos Rexin suunnittelu- ja valvontaprosessia ja rakennuksen vaativia kupolirakenteita. Hän vannoi, että rakenteet kestävät, joten kohteeseen kannattaa mennä tutustumaan.

Illan päätteeksi tutustuimme Hotelli Gustavelundin Tuusulanjärvi-saliin, jonka suunnitteluprojektissa Kaustinen on ollut mukana. Sali on toteutettu uima-altaan päälle ja suuret ikkunat avautuvat Tuusulanjärvelle.

Esineiden Internet (IoT) luo uusia mahdollisuuksia - Klubikokous 29.8.

Jaakko Ala-Paavola (Etteplan) ja Mona Miettinen (Digita Oy) toivat tulevaisuuden tuulahduksen klubikokoukseen keskiviikkona 29.8. Esineiden Internet on muun muassa vesimittareiden etäluentaa, paineantureita vesiverkossa, liiketunnistimia, älykkäitä venttiileitä ja jätteiden reitinoptimointipalvelua.

Paikannuslaitteita käytetään ajoneuvoissa varkauden varalta ja poronhoidossa petotuhojen varalta. Porosta voi hakea petokorvausta ainoastaan, jos tapettu ruho löytyy.

Mielenkiintoa ja keskustelua herätti erityisesti rakennuksissa käytettävät valvontaratkaisut. Rakentamisvaiheessa voidaan valvoa esimerkiksi betonin kuivumista betonianturin avulla ja siten varmistaa, että rakentamisessa ei edetä ennen kuin edellinen vaihe on riittävän kuiva. Jaakko Ala-Paavola kertoi myös uusista homekouluratkaisuista: Jo rakennusvaiheessa tai myöhemmin korjausvaiheessa otetaan käyttöön valvontamenetelmä, joka raportoi useita kertoja päivässä rakennuksen lämpötilan, kosteuden ym. Tämän tiedon avulla voidaan reagoida heti, kun tilanne muuttuu riskialttiiksi. Näitä valvontaratkaisuja tuottaa MATO Engineering Oy (https://www.matolog.fi/).

Esineiden Internet tuo pikku hiljaa helpotusta jokaisen ihmisen arkeen, mutta riskinä on esimerkiksi ikääntyneiden hoidossa, että yksin asuvat tapaavat entistä vähemmän muita ihmisiä, koska ro

Elämän tarkoitus, vahva itsetunto ja voittava systeemi - klubikokous 22.8.2018

Illan vieraamme oli valmentaja, toimitusjohtaja Antti Nevalainen, Valmento Oy.  

Hänen sanomansa otsikko rakensi siltaa vuoden rotaryteemaan "Ole innostaja"

Omakohtaisten tarinoiden ja haastavien kysymysten kautta Antti avasi näkemyksiään tiestä kohti parempaa elämää kotona ja työssä. 

Lisätietoja Antista ja hänen työstään Valmenton sivuilla.

Vahvasta itsetunnosta ja sen rakentamisesta
-Meissä on kätkettynä geneettinen koodi, potentiaali parhaaksi itseksemme
-Nakertaa omaa onnistumisuskoa, ellemme toimi sen mukaan mitä toivomme ja puhumme
-Ei ole vallassamme mitä elämä tuo vastaan, mutta voimme aina valita miten siihen suhtaudumme
-Pidä huolta että paremman tulevaisuuden imu on vahvempi kuin menneisyyden traumat

Elämän tarkoituksesta
-Merkityksellisen elämän tiellä on "pyhä tarkoitus", selkeät tavoitteet sen suuntaan, uskottava toimintasuunnitelma ja päivittäinen kurinalaisuus suunnitelman toteuttamisessa.
-Tarkistuskysymys itsellemme: keitä minulla on ympärilläni, miten he minuun vaikuttavat ja pidänkö siitä mitä minusta on tulossa?
-Ihmiset ympärillämme voivat tukea tai vaikeuttaa matkaamme elämän tiellä. Hyvässä tapauksessa meillä on opettajaonnea, ystäväonnea ja puoliso-onnea.
-Haluatko parantaa elämääsi ja suhdettasi toiseen ihmiseen, perheessä tai työpaikalla? Tee ystävällisiä tekoja heitä kohtaan, sitkeästi.

Voittavasta systeemistä
-Ole ihmiselle ihminen. Älä kävele ohi, katso silmiin, kysy miten toinen voi.
-Vaatii lujaa moraalista ryhtiä luoda systeemi, joka ei hyväksy väärinkäyttäjiä keskuuteensa ja haastaa ihmiset kasvamaan ja kehittymään.
-Voittava systeemi rakentuu, kun vastaanottavaisessa tilassa oleva ihminen saadaan ajattelemaan parempia ajatuksia, ja rakentamaan sitä kautta elämälleen hyvä suunnitelma, levittämään siten hyvää ympäristöönsä.

Meillä on vain tämä elämä. Tehdään siitä paras mahdollinen.

Loppukiitoksen aika. Kuvassa preseidenttimme Asta Juntunen ja Antti Nevalainen

Rotarykausi käynnistyi Pokka pitää -näytelmän tunnelmissa

Tuusulan Rotaryklubi aloitti syyskauden 8.8.2018 Krapin kesäteatterissa, jossa Hyacinth Bucket...siis Bukee, teki näkyväksi sen mikä meissä kaikissa on läsnä: halun olla jotakin toisten silmissä. Anna-Leena Sipilä oli loistava Hyacinthin roolissa ja ohjaaja Kimmo Virtanen oli hionut tv:stä tutun näytelmän kesäteatteriin sopivaksi.

Keski-Uudenmaan teatteri on toiminut alueella jo 20 vuotta ja ammattiteatterina se tuo syyskaudellekin kiinnostavan ohjelmiston: mm. Kivi ja padovalainen, Kultakausi ja Juoksuhaudantie.

Ennen teatteria rotarit kumppaneineen kokoontuivat kahville Krapin Pajaan ja samalla tuli vaihdettua kesäajan kuulumisia: aurinkoa, lämpöä, golfia jne.